Hei johtaja, milloin tunsit viimeksi ylpeyttä omista joukoistasi?

”Mä olen aina ylpeä teistä. Ei siihen mitään pelejä tarvita.”

Näin sanoi tennisvalmentaja Roger Nyberg kun kaksi special olympics-urheilijaa kysyi Nybergiltä onko hän ylpeä pelaajistaan heidän tehtyään ensiesiintymisensä Abu Dhabissa kehitysvammaisten kesämaailmankisoissa

Tennisvalmentajan viisaus pysäytti minut miettimään. Valmennettavien kysymys valmentajalleen olisi hyvin siirrettävissä työelämään. Työntekijä odottaa esimieheltään arvostusta ja palautetta. Arvostammeko ja annammeko palautetta vain erityisillä hetkillä? Silloin kun tulostavoitteet on ylitetty? Silloin kun on onnistuttu säästämään? Kun on saavutettu poikkeuksellinen asiakaspalaute? Juuri ennen henkilöstön työtyytyväisyyskyselyä? Onko minulla johdettavani sellainen porukka, josta voin tuntea aitoa ylpeyttä myös silloin, kun tehdään ihan sitä perusarkea? Annanko palautetta myös arkisista asioista tai yrittämisestä?

Jos urheilija tietää, että valmentaja on hänestä ylpeä muutoinkin kuin voittojen tai maalien ansiosta, saako se hänet yrittämään enemmän ja rohkeammin? Jos työntekijä tietää, että esimies on ylpeä tiimistään, sen ammattitaidosta, osaamisesta, yhteishengestä – niin antaako se työntekijälle luottamusta ja uskallusta kokeilla, olla luova, innostua ja tehdä asioita erilailla?

Johtamisen yhteydessä puhutaan usein arvostuksesta. Ylpeydestä puhutaan harvemmin. Urheilijoiden kysymys valmentajalleen kuvaa hyvin, millaisia odotuksia johdettavalla on omalle esimiehelleen. Olenko minä ja minun tekemiseni sellaista, josta sinä voit tuntea ylpeyttä?

Mieti hetki omaa joukkoasi. Mieti mitkä asiat saavat sinussa ylpeyden tunnetta aikaan. Ja mieti, miten kertoisit sen heille. Ja jos et keksi mitään, niin olisiko syytä perehtyä tarkemmin oman tiimin tekemiseen, osaamiseen, taitoihin ja persooniin?

Minä olen juuri keskustellut 70 meidän työntekijämme (73 hlöä yhteensä) kanssa. Jokaisen kanssa kävimme tunnin mittaisen keskustelun heistä itsestään, heidän kokemuksestaan ja näkemyksestään omasta työstään, talomme tulevaisuudesta sekä meidän johtamisestamme. Keskustelujen aikana ja niiden yhteenvetoa koostaessani tunsin monellakin tapaa ylpeyttä; ylpeyttä rehellisyydestä, sitoutumisesta, asiakkaan parhaan haluamisesta ja tahdosta kehittyä. Tulokset syntyvät, kun näitä asioita vahvistaa ja nostaa. Sillä tiellä me olemme ja sitä tietä me haluamme kulkea.

Sirpa ”Sipi” Korkatti

Sipi on ihmisten ja kulttuurin johtaja Eerikkilä Sport & Outdoor Resortissa.

Kiinnostaako oman työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi? Tutustu yrityspalveluihimme.