Sami Hyypiä Academyn neljas toimintakausi päätokseen- On aika pohtia mennyttä, nykytilaa ja tulevaa

26.06.2019

Sami Hyypiä Academy (SHA) on toiminut meneillään olevan kaksivuotisen toimintakauden jälkeen yhteensä kahdeksan vuotta Eerikkilässä. Toimintakausi syksystä 2017 kevääseen 2019 päättyi valmennuspäällikköjen täydennyskoulutukseen kesäkuussa. Seuraava toimintakausi syksy 2019 – kevät 2021 käynnistyy elokuussa. Miten viimeisin kaksivuotinen toimintakausi on sujunut SHA:n ja 17 yhteistyöseuran kanssa alle 15-vuotiaiden toiminnassa?

SHA:n yhteistyöseuroina pojissa oli 13 seuraa:

  • HJK
  • Käpa
  • Honka
  • TPS
  • Ilves
  • HJS
  • VPS
  • TPV
  • Jazz
  • Pallo-Iirot
  • KTP
  • Kuusysi

 

Tytöissä yhteistyöseuroja oli 8:

  • Honka
  • HJS
  • Ilves
  • ONS
  • TiPS
  • Valtti
  • KPV

 

Kaksivuotisen toimintakauden aikana joukkueet olivat Eerikkilässä yhteensä neljä kertaa SHA:n kehittymisen seurantatapahtumissa viidessä eri ikäluokassa. Pelaajat olivat iältään 9–15 vuotiaita. Muu toiminta alla olevassa SHA-toiminnan vuosikellossa on valmennuspäällikköjen ja/tai valmentajien täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutusta järjestettiin myös kehittymisen seurantatapahtuman yhteydessä.

 

ORGANISOIDULLA SEURALLA JA TOIMINNALLA PÄÄSTÄÄN SYSTEMAATTISEMPAAN KEHITTYMISEEN

SHA:n toimintakauden loppupuolen (toukokuu 2019) aikana on käyty seuroissa seurakäynneillä, joissa on käsitelty ja keskusteltu seuran johtamisen, valmennustoiminnan johtamisen ja valmennustoiminnan muutoksia ja kehittymistä kahden yhteistyövuoden aikana. On todettava, että seurat ovat erilaisia ja jokaisella seuralla omanlaisensa tapa organisoida seura ja sen toiminta omalla alueellaan.

Jokaisella alueella ja sen alueen seuralla on olemassa omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä uhat ja mahdollisuutensa. Näitä tulee, tai tulisi, säännöllisin väliajoin arvioida ja ennakoida jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä oman seuran alueessa ja Suomessa yleisesti. Toiminnan kehittäminen on valinta, johon kaikilla on mahdollisuus.

 

”Selkeästi organisoitu, selkeillä tavoitteilla ja selkeällä toiminnalla toimiva seura kehittyy tavoitteidensa mukaisesti ja saavuttaa tuloksia.”

Yleinen näkemykseni (valmentajamielisellä kirjoittajalla) on, että selkeästi organisoitu, selkeillä tavoitteilla ja selkeällä toiminnalla toimiva seura kehittyy tavoitteidensa mukaisesti ja saavuttaa tuloksia – aivan kuten selkeästi organisoitu joukkue, selkeällä tavoitteella ja toiminnalla pelaava joukkue.

SHA:n kahden yhteistyövuoden aikana hyvin organisoituneet ja johdetut seurat ovat saaneet järjestettyä joukkueet kehittymisen seurantatapahtumiin ja valmennuspäälliköt ja valmentajat täydennyskoulutuksiin. Näiden seurojen osalta on syntynyt jatkuva ja säännöllinen kehittymisen seuranta pelaajien ominaisuuksien ja taitojen kehittymiselle sekä koulutus- ja oppimisprosessi seurojen valmennuspäälliköille ja valmentajille, mikä peilautuu arjen toimintaan. Seurauksena tästä seurojen valmennuspäälliköt ja valmentajat pääsevät tarkemmin kiinni siihen, mihin aikaa on käytetty joukkuetoiminnassa ja mitä on tapahtunut ominaisuuksien ja taitojen kehittymiselle kehittymisen seurantatapahtumien välissä sekä mihin tulee käyttää aikaa jatkossa, jotta kehittymistä tapahtuu myös seuraavassa kehittymisen seurantatapahtumassa. Tämä puolestaan johtaa siihen, että valmentajien tulee saada hankittua lisää osaamista ja luoda keinoja kehittymiselle itse ja yhdessä muiden seuran valmentajien kanssa.

Valmentajan erikoisammattitutkinto VEAT

VALMENNUSPÄÄLLIKKÖJEN JA VALMENTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUKSESTA POHJIA ITSENSÄ JOHTAMISELLE JA KEHITTÄMISELLE

Kuten yllä SHA:n vuosikellossa on todettu, joukkueet osallistuivat vähempään määrään tapahtumia kuin seurojen valmennuspäälliköt ja valmentajat. SHA vuosikellon mukaisessa toiminnassa kehittymisen seurantatapahtumien lisäksi kaikki muu toiminta SHA:n toiminnan vuosikellossa on valmennuspäällikköjen ja/tai valmentajien täydennyskoulutusta. Panostusta on laitettu paljon valmennuksen osaamisen kehittymiseen toiminnassamme järjestetyillä koulutustapahtumilla ja Skype sparrauksilla, jossa etäyhteydellä on keskustelu toteutetusta toiminnasta valmentajien jaksosuunnitelmia hyödyntäen.

Pian päättyvän kaksivuotiskauden, ja itseasiassa koko SHA toiminnan täydennyskoulutuksen painopisteet, ovat olleet samojen avainpainopisteiden sisällä.

Täydennyskoulutuksissa olemme paneutuneet kehittymisen seurannan datan kautta esille tulevien ja seurojen avainhenkilöiden toiveiden mukaisiin teemoihin sekä Ekkono-koulutusprosessiin. Avainpainopisteiden kautta on nostettu esiin tarkempia teemoja kuten plyometrinen harjoittelu, kilpailullisuus, murrosikäisen harjoittelu, vammojen ennaltaehkäisy, pelianalyysi (STATS), arvot & toimintatavat.

Kokonaisvaltaisessa valmennuksessa tulee ymmärtää ”iso kuva” ja sen osa-alueet. Koulutuksemme liittyvät ”isoon kuvaan” ja sen jonkin osa-alueen teemaan – eli pienempään, tarkempaan ja yksityiskohtaisempaan asiaan. Yhden teeman koulutuksen toteuttamisessa on huomattu ajoittain olevan haasteita siinä, että kun koulutuksen keskiöön on asetettu yksityiskohtaisempi asia, niin ”iso kuva” saattaa kadota eikä tätä välttämättä ymmärretä tai osata sopeuttaa oman arjen toimintaan järkevästi.

” Meidän pitää yhdessä tarkemmin tunnistaa, mihin koulutus liittyy ja miten sen saa jalkautettua omaan toimintaan.”

Tämä näkyy esimerkiksi niin, että seuran arjessa valmentaja toteuttaa plyometristä harjoittelua ilman progressiivista harjoitusohjelmaa. Pelaajat joutuvat lyhyessä ajassa liian kovaan kuormitukseen, joka saattaa aiheuttaa vammoja herkemmin, koska pelaajien elimistö ei ole totutettu harjoitteluun vaiheittain ja asteittain nousevalla kuormituksella. Meidän pitää yhdessä tarkemmin tunnistaa, mihin koulutus liittyy ja miten sen saa jalkautettua omaan toimintaan.

Järjestämämme täydennyskoulutus on aina, ja myös jatkossa, pyritty toteuttamaan niin, että oppijat itse ovat aktiivisia oppijoita sekä rakentavat uutta tietoa ja laadukkaampaa käytännön toteutusta. Valmentajan kehittyminen on paljon valmentajasta itsestään kiinni, miten hän keskittyy ja miten hän motivoituu sekä mistä ja miten hän hankkii tietoa. Valmentajan osaamisen kehittymistä tukee seuran valmennuslinja, seuran sisäinen valmentajakoulutus ja seuran valmennuspäällikkö sekä kaikki koulutus (missä tahansa), jossa teoria- ja käytäntöpohjaisen koulutuksen ohella verkostointi ja keskustelut sekä ajatustenvaihdot seuran ja muiden valmentajien kesken antavat lisäarvoa.

ITSEÄÄN KEHITTÄVÄ VALMENTAJA KEHITTÄÄ PELAAJIA TEHOKKAAMMIN

Valmentajan osaamisen kehittyminen on prosessi, jota arjen valmennusprosessi tukee. Valmennusprosessin tekijöihin (analyysi-tavoitteet-suunnittelu-toteutus-seuranta) pääsee hyvin kiinni kehittymisen seurantatapahtumien kautta mutta toki tämän tulisi olla jatkuvaa arjen toiminnan peilaamista esimerkiksi yksittäistä harjoitetta koskien. Valmentajan tulee tietoisesti tarkkailla omaa toimintaansa ja perustella tekemänsä valinnat.

Kun valmentaja näkee pelaajan vielä kokonaisvaltaisemmin, ymmärtää sen osa-alueet ja ottaa kaiken mahdollisen irti kehittymisen seurantatapahtumien datasta, hän pääsee tarkempaan kuvaan pelaajasta ja pääsee todella näyttämään pelaajan kehittymisen hänelle selkeästi sekä luomaan kehittymisen seuraavat tavoitteet yhdessä pelaajan kanssa.

Uskon edelleen, että jalkapalloileva lapsi/nuori kasvaa ja kehittyy ympäri maailman samojen kasvu- ja kehitysperiaatteiden mukaisesti. Erot osaamisen tasossa ja osaamisen kehittymisessä tulevat lapsen/nuoren ympäristön, olosuhteiden, kulttuurin ja valmennuksen vaikutuksesta. Paremmin valmentava valmentaja saa pelaajat kehittymään harjoituksissa ja välittää toimintansa kautta pelaajille ”kipinän” harjoitella omalla ajalla. Valmentaja pystyy vaikuttamaan oman toimintansa kautta luomalla joukkueharjoituksille optimaalisen toimintaympäristön ja pystyy vaikuttamaan siihen mikä on joukkueen (seuran) sisäinen kulttuuri ja toimintatavat, joka välittyy myös pelaajille asennoitumiseen lajia kohtaan ja itsensä kehittämiseen.

Hans Lahti, SHA:n valmennus- ja koulutuspäällikkö

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia