Suomalaisen jalkapallon kehityspäivät III – historian suurinta muutosta tekemässä

Suomen Palloliitto ja Sami Hyypiä Akatemia järjestävät yhteistyössä avoimet suomalaisen jalkapallon kehityspäivät 7.-8.12.2019 Eerikkilässä. Kehityspäivien teema on ’Suomalaisen jalkapallon kehityspäivät – Historian suurinta muutosta tekemässä’.

Viime vuonna kehityspäiville osallistui 180 valmentajaa. Kolmatta kertaa järjestettävä huippujalkapallon workshop on tarkoitettu valmentajille ja valmennuspäälliköille pelaajapolun jokaisesta vaiheesta aina pääsarjasta nuorimpiin ikäluokkiin.

”Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestetyillä Suomalaisen jalkapallon kehityspäivillä lähdimme liikkeelle suomalaisen jalkapallon identiteetistä ja erityisesti siitä, millaisilla arvoilla haluamme toimia suomalaisessa jalkapallossa. Lisäksi pohdimme, minkälaisia pelaajia haluamme kasvattaa ja millaista peliä haluamme pelata tulevaisuudessa. Viime vuonna työstimme suomalaisen jalkapallon kilpailuetuja ja kävimme läpi maajoukkueidemme pelitapoja. Kolmatta kertaa järjestettävät Suomalaisen jalkapallon kehityspäivät ovat luoneet pohjaa liiton ja seurojen toimihenkilöiden yhtenäiselle toiminnalle. Tämä on yksi tärkeimpiä tekijöitä rakentaessamme yhteistä menestyspolkua tulevaisuuteen”, Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen kommentoi.

Kehityspäivät kokoavat yhteen suomalaisen valmentajayhteisön ja mahdollistaa vuoropuhelun suomalaisesta pelaajakehityksestä. Tapahtuman osallistavat workshopit syventävät yhteistä ymmärrystä ja toimivat vaikutusmahdollisuutena tapahtumaan osallistuville valmentajille. Pääteemoina tulevat olemaan seuran ja liiton yhteistyön tehostaminen sekä seurakulttuurin rakentaminen. Erikoisvieraina ovat Video Assistant Referee:n (VAR) ”isänä” tunnettu UEFA:n erotuomaripäällikkö Roberto Rosetti sekä Belgian muutosprosessista kertova koulutuspäällikkö ja naisten maajoukkuevalmentaja Kris Van Der Haegen.

Esiintyjinä kansainvälisten vierailijoiden lisäksi mm. Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva, Helmareiden päävalmentaja Anna Signeul, Espoon FC Hongan päävalmentaja Rosa Lappi-Seppälä ja puheenjohtaja Mariet Louhento, Sami Hyypiä Akatemian Hannele Forsman, Rovaniemen Palloseuran toimitusjohtaja Risto Niva, Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä sekä KäPa:n juniorivalmentaja ja Juniorivalmentajat ry:n puheenjohtaja Erkko Meri.

Lisätiedot:
Hannu Tihinen, Palloliiton urheilutoimenjohtaja, hannu.tihinen@palloliitto.fi
Hannele Forsman, Eerikkilä Director of Performance, hannele.forsman@eerikkila.fi

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

 

 

Eerikkilän historiateos julkaistiin 70-v. gaalassa

Eerikkilän urheiluopiston historiateos Unelma, josta tuli totta – Eerikkilän urheiluopisto 1949–2019
julkistettiin perjantaina 27.9.2019 Eerikkilän 70-v. -gaalajuhlassa.

Kirjan on kirjoittanut Urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen.

Huhtikuussa 1945 Erik von Frenckell myi Suomen Palloliitolle maapalstan omistamastaan Saaren kartanosta. Visiona oli perustaa jalkapalloilijoille leirikeskus keskelle kauneinta Kanta-Hämettä. Perustajansa mukaan Eerikkiläksi ristitty urheilu­opisto vihittiin käyttöön 25.9.1949.

70 vuodessa Eerikkilä on kasvanut suomalaisen jalkapallon ja salibandyn valta­kunnalliseksi valmennus­keskukseksi ja maajoukkueleirien vakiopaikaksi. Vuodesta 1953 lähtien opiston omistajayhteisönä on ollut Palloilu Säätiö.

Historiateos perustuu hyvin säilyneen Eerikkilän arkiston alkuperäis­lähteisiin, lehtiartikkeleihin ja muistitietoon. Se esittelee urheilu­valmennuksen ja pelaajakehityksen suomalaisia suuntaviivoja, johdattelee urheilupäättäjien kabinetteihin ja kertoo tarinoita urheilijoiden värikkäästä leiriarjesta. Eerikkilän historia on kertomus oppimisen ilosta, liikunnan riemusta ja kipinästä kehittyä – sekä unelmasta, joka toteutui.

 Kirjan sisältöön liittyvät tiedustelut ja mediakappaleet:

Jouni Lavikainen
Erikoistutkija, Urheilumuseo
jouni.lavikainen@urheilumuseo.fi, 044 732 3040
Lisätietoja:

Petri Jakonen
Toimitusjohtaja, Eerikkilä Sport & Outdoor Resort
petri.jakonen@eerikkila.fi, 050 533 3600

Uusi ulkoliikunta-alue ja padel-kenttä nyt avattu!

Padel-kenttä on nyt otettu käyttöön. Valaistu kenttämme (1 kpl) sijaitsee uudella ulkoliikunta-alueella huviloiden ja lomahuoneistojen läheisyydessä. Kenttävaraukset vastaanotosta p. 0201 108 200, reception@eerikkila.fi.

25€/h (sis. välineet, 4 mailaa ja pallot)
200€/ 10h (=kymppikortti, sis. välineet)
Aluepassin ostaneille 15€/h

Ulkoliikunta-alueen koripallo- ja salibandykenttä sekä ulkokuntoilulaite, juoksurata ja lasten kiipeilyteline on vapaasti ja veloituksetta kaikkien vieraidemme käytössä.

Tervetuloa liikkumaan!

Syyslomaviikon ohjelmaa

SYYSLOMAVIIKON OHJELMAA (14.-20.10.2019)

LUONTOKESKUKSELLA:

Syyslomaviikolla luontokeskuksella on perheille sopivaa ohjelmaa joka päivä. Tapahtuma aika 12-16.

Ma: Luontoaskartelua ja minisuunnistus luontokeskuksen sisäpihalla
Ti: Letunpaistoa ja nokipannukahvia
Ke: Fatbikerata ja mato-ongintaa
To: Fatbikerata ja sanajahti
Pe: Fatbikerata ja sanajahti
La: Karhu nukkuu tapahtuma: karhu lukee satuja, fatbikerata, jousiammunta, letunpaistoa ja nokipannukahvia
Su: Sanajahti

Joka päivä tulet valmiina nuotiopaikalla. Ei osallistumismaksua!

EERIKKILÄSSÄ:

SU: klo 14:00-15:00 Fatbike-retki (Ohjattu).  Hinta 15€ / hlö, majoittuville asiakkaillemme 10 €. Ilmoittautumiset etukäteen.

16.-18.10. Syysloman perheleiri  Lisätiedot ja ilmoittautuminen.

Unelma, josta tuli totta – matka Eerikkilän historiaan

Huhtikuussa 1945 Erik von Frenckell myi Suomen Palloliitolle 15 hehtaaria omistamistaan Saaren kartanon maista. Reilut neljä vuotta myöhemmin, 25. syyskuuta 1949, perustajansa mukaan Eerikkiläksi nimetty urheiluopisto vihittiin käyttöön. Tästä hetkestä alkoi tarina, joka kerrotaan Eerikkilän 70-v juhlagaalassa 27.9.2019 julkaistavassa historiateoksessa Unelma, josta tuli totta – Eerikkilän Urheiluopisto 1949–2019.

Eerikkilän taival on ollut pitkä, ja melko pitkältä tuntui myös se matka, jonka aikana kirjoitin Eerikkilän 70 vuoden historiasta 218-sivuisen kirjan. Omalta kohdaltani hanke alkoi ensimmäisellä ohjausryhmän tapaamisella helmikuussa 2017 ja seuraavana kesänä laatimallani hankesuunnitelmalla. Varsinainen tutkimus- ja kirjoitustyö käynnistyi loppuvuodesta 2017 ja päättyi tämän vuoden toukokuuhun. Touko-kesäkuu sisälsi vielä parin kuukauden rypistyksen tekstien ja kuvien toimitustyön merkeissä. Enemmän tai vähemmän intensiivistä työtä riitti siis puolentoista vuoden ajan.

Lähtökohtani Eerikkilän historian kirjoittamiselle oli se, että en tiennyt Eerikkilästä juuri mitään. Julkaisuluettelossani yksin kirjoitettuja kirjoja oli nolla. Tiesin, että Eerikkilä oli jalkapallomaajoukkueen leiripaikka ja valmentajien koulutuskeskus, jonka Erik von Frenckell aikoinaan lahjoitti Palloliitolle. Näihinkin tietoihin mahtui siis asiavirhe (faktisesti kyse ei ollut lahjoituksesta vaan myynnistä). Toisaalta ulkopuolisuudessa on omat etunsa, ja taustani (urheiluhistoriaan erikoistunut FM, Urheilumuseon tutkija) helpotti hankkeeseen lähtemistä.

Kun tilaushistorian tekijäksi valitaan ulkopuolinen tutkija, lopputuloksena on yleensä jotain muuta kuin perinteinen historiikki, jossa tapahtumahistoria kootaan kronologiaksi kansien väliin. Tällaisilla teoksilla on oma arvonsa – hyvänä esimerkkinä Raimo Tuomen kirjoittama Eerikkilän 50-vuotishistoriikki, josta hyödyin itse tutustuessani Eerikkilään – mutta nyt halusimme asettaa riman korkeammalle. Tavoitteena oli yleistajuinen, sisällöllisesti monipuolinen ja uutta tietoa tuottava tutkimushistoria, joka osoittaisi Eerikkilän merkityksen suomalaisen liikunnan ja urheilun historiassa. Lähdeaineisto muodostuisi Eerikkilän arkiston asiakirjalähteistä, lehtiartikkeleista ja muistitiedosta. Kirjan tulisi olla myös visuaalisesti näyttävä. Tämän takaisivat hyvät valokuvat ja laadukas taitto.

Helsingin olympialaisiin 1952 osallistunut Suomen jalkapallomaajoukkue valmistautui kotikisoihin Eerikkilässä. Leiriaamut alkoivat isänmaallisissa tunnelmissa. Kuva: Urheilumuseo

Peruslähtökohta historian kirjoittamiselle on tutkimuskohteen toiminnasta jäänyt aikalaisaineisto, tässä tapauksessa Urheilumuseon arkistoon hankkeen aluksi luovutettu Eerikkilän arkisto. Saatoin tyytyväisenä todeta, että Eerikkilän historiasta on pidetty hyvää huolta. Eerikkilän perustamisen aikaisia lähteitä – esimerkiksi alkuperäinen kauppakirja ja opistorakennuksen (nyk. Hirsihovi) arkkitehdin Einari Teräsvirran piirustukset – oli tarjolla mukavasti, pöytäkirjat ylsivät katkeamattomana sarjana aina 1950-luvun alkuun, ja kirjeenvaihtoakin oli säilynyt. Työprosessin ensimmäisenä vaiheena oli tämän kirjallisen aineiston perusteellinen läpikäyminen, seuraavana haastattelut, joita tein kirjaa varten lopulta 25. Koko ajan oli myös kirjoitettava, kirjoitettava ja kirjoitettava.

Kirjan sisällöllistä antia ei luonnollisesti voi tiivistää lyhyeen artikkeliin, mutta nostan seuraavaksi esiin muutaman itselleni mieleen jääneen löydöksen.

Eerikkilän perustamiseen johtaneet maakaupat Palloliiton kanssa olivat osa Saaren kartanon omistusjärjestelyitä, joilla Erik von Frenckell varmisti maiden pysymisen hallinnassaan.

Eerikkilän synty kytkeytyy Eerikkilän nykyisenkin rajanaapurin, Saaren kartanon, vaiheisiin jatkosodan jälkeen. Saaren omistaja Erik von Frenckell pilkkoi tuolloin kartanon osiin nimellishintaisilla maakaupoilla, jotta niitä ei pakkolunastettaisi maanhankintalain nojalla karjalaisten evakoiden maiksi. Pakkolunastuksen uhka merkitsi tilaisuutta luoda jotain sellaista, joka oli ajatuksen tasolla saattanut käydä hänen mielessään jo aiemmin, mutta johon ei ollut ollut pakottavaa tarvetta. Miksipä ei, lienee Frenckell ajatellut: yleishyödylliseen käyttöön tarkoitetut palstat luonnonkauniilta alueelta sekä Palloliitolle että Suomen Autoklubille, joista molempien puheenjohtaja hän oli. 15 hehtaarin maakaupat Palloliiton kanssa lyötiin lukkoon 150 000 markalla – ei siis sentään markalla hehtaarilta, kuten pitkään kerrottiin.

Frenckellin innostus luomustaan kohtaan oli alusta pitäen suuri. Sitä ei sammuttanut edes opiston vaikea alku. Eerikkilä teki 1950-luvulla tappiota lähes jokaisena vuotena, ja osa omistajayhteisöksi perustetun Palloilu Säätiön hallituksesta kannatti Eerikkilän myyntiä. Se, että Eerikkilän tarina urheiluopistona ei päättynyt jo näinä varhaisvuosina, johtui pitkälti visioonsa uskoneesta säätiön puheenjohtajasta.  ”Eerikkiläs utveckling är för mig en livsuppgift”, kuvaili Frenckell vielä 85-vuotiaana toukokuussa 1972 kirjeessään Osmo P. Karttuselle.

Käytännössä Frenckell mielsi maat ja niille perustetun opiston ominaan, kuten vastaavalla tavalla Autoklubille ”myydyt” maat. Siksi Autoliitossa (entinen Autoklubi) 1970-luvun alussa tehty päätös myydä omat maansa Leppilammelta oli hänelle suuri pettymys. Vielä enemmän kaihersi se, että Palloilu Säätiön muu hallitus ei halunnut ostaa maita ja liittää niitä Eerikkilään. Leppilammen maiden kaatunut ostohanke linkittyi tiiviisti säätiön puheenjohtajan vaihtumiseen 1974, kuten kirjasta käy ilmi.

Erik von Frenckell. Kuva: Urheilumuseo

Kirjassa Eerikkilän kasvua visualisoidaan lukujen loppuun sijoitetuilla karttakuvilla. Niistä ensimmäinen näyttää Eerikkilän kasvutarinan nykyisin vaikeasti hahmotettavan lähtötilanteen: yksi opistorakennus (nyk. Hirsihovi), kenttä ja rantasauna.

Eerikkilä oli 1960-1970 -luvuilla merkittävä ympärivuotinen leiri- ja koulutuspaikka jalkapallon lisäksi yleisurheilussa ja painonnostossa.

Eerikkilän rakennetut olosuhteet talviharjoitteluun olivat opiston alkuvuosina olemattomat, mutta 1960-luvulla tilanne parani. Ensin rakennettiin voimanhankintaan tarkoitettu ”Kuntotalo”, sitten 30 x 33 metrin kentällä varustettu maapohjahalli. Nykynäkökulmasta kumpikin liikuntapaikka näyttäytyy melko primitiivisenä, mutta omana aikanaan ne tekivät Eerikkilästä paikan, jonne kannatti tulla läheltä ja kauempaa. Kuntotalon vakiovieraita olivat muun muassa painonnoston arvokisoja varten huippukuntoaan viritelleet Kangasniemen ja Kailajärven veljekset sekä tuleva moukarinheiton moninkertainen Suomen mestari ja olympiakävijä Harri Huhtala.

Nuori moukarimies Harri Huhtala Kuntotalossa. Kuva: Eerikkilä

Jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan Olavi ”Ola” Laaksosen talvileirejä Eerikkilässä muisteltiin useissa haastatteluissa. Myyttistä mainetta ansainneilla leireillä maajoukkuepelaajille tulivat tutuksi muun muassa pallottelu Ruostejärven jäälle auratulla kentällä, umpihankijuoksu ja hiihto. Tarkoituksena oli parantaa pelaajien fyysistä kuntoa ja joukkueen taktista kurinalaisuutta. Päävalmentaja Laaksosen ja Palloliiton koulutuspäällikkö Olavi Haaskiven menetelmiä pidettiin epätavallisina, mutta kumpaakin voi pitää ympärivuotisen harjoittelun ja tieteellisen jalkapallovalmennuksen edelläkävijöinä. Pelaajille talvileirit olivat harvinainen häivähdys ammattilaisuudesta. Eerikkilässä suomalainen jalkapalloilija saattoi edes hetken kokea olevansa ennen kaikkea jalkapalloilija.

Jalkapallomaajoukkueen talviharjoittelua 1960-luvulla. Kuva: Urheilumuseo

Yllätyksenä ainakin itselleni tuli Eerikkilän merkitys yleisurheilijoiden ja erityisesti kestävyysjuoksijoiden leiripaikkana. 1960-1970-lukujen vaihdehan oli aikaa, jolloin uusiseelantilaisen Arthur Lydiardin valmennusmenetelmät valtasivat alaa suomalaisessa kestävyysjuoksussa. Lydiardista inspiroituneista suomalaisvalmentajista erityisesti Kari Sinkkonen käytti Eerikkilää tukikohtanaan. Tammelan maanteillä tavattiin näinä aikoina useita huippujuoksijoita, muun muassa Pekka Vasala ja ”Lätsä-Pekka” Päivärinta. Kirjan sivuille päätyi lukuisia värikkäitä kuvauksia juoksijoiden leiriarjesta. Ne ovat todisteita paitsi siitä raa’asta pohjatyöstä, jolla 1970-luvun huipputulokset saavutettiin, myös lajien välisen yhteistyön arvosta. Niin Sinkkonen kuin Huhtala kertoivat ammentaneensa paljon opistolla samaan aikaan leireilleiltä muiden lajien urheilijoilta ja valmentajilta.

Vanha Eerikkilä ei ollut vain liikuntapaikka ja opisto, vaan myös koti.

Suurin osa Eerikkilän työntekijöistä asui opistolla 1980-luvulle saakka. Tämän pienen ja syrjäisen yhteisön dynamiikka, normit ja roolit kiehtoivat, joten päädyin omistamaan niille kirjasta yhden luvun, ”Elämää Eerikkilässä”. Yritin kuvitella elämää vanhassa Eerikkilässä myös silloin kun opisto ei ollut se kesäinen metsäidylli, josta lehtijutut kertoivat. Millaista opistolla oli asua, kun ikkunasta ei näkynyt muuta kuin kylmää pimeyttä, eikä lähimpiin asutuskeskuksiin käytännössä ollut pääsyä?

Vaikka opiston maantieteellinen sijainti ei tietenkään ole muuttunut, kulkuyhteydet tekivät vanhasta Eerikkilästä syrjäisemmän paikan kuin se tänä päivänä on. Huonojen säiden sattuessa haasteita riitti. ”Olemme eläneet melkein eristyksissä muusta maailmasta”, kuvaili Eerikkilän ensimmäinen johtaja Eino Rantanen lumimyrskyn jälkeen tammikuussa 1959. ”Satojen puiden latvat katkeilivat ja romahtaessaan ne toivat alas niin puhelin- kuin sähkölinjatkin. Runsas lumentulo tukki myös tiet. Uuden vuoden jälkeiset päivät saimme olla täysin pimeässä. Eivät täällä muista tällaista ’Jumalan ilmaa’ miesmuistiin.”

Eerikkilän rooli suomalaisessa jalkapallossa oli vuosituhannen taitteeseen saakka häilyvä.

Eerikkilä ei vielä ensimmäisinä vuosikymmeninään noussut sellaiseksi maajoukkueleiritysten keskukseksi kuin vihkiäisten aikana visioitiin. Olavit Laaksonen ja Haaskivi käyttivät Eerikkilää monipuolisesti, mutta muutoin Eerikkilän käyttö nuorten ja miesten maajoukkueiden leiripaikkana oli epäsäännöllistä. Osasyynä oli hidas olosuhdekehitys, jota edes lakisääteisen urheiluopiston statuksen saavuttaminen 1983 ei heti ratkaissut, niin suuri virstanpylväs kuin se olikin. Naisten A-maajoukkueesta tuli sentään heti naisten maajoukkuetoiminnan käynnistyttyä 1973 vakiovieras.

Eerikkilän nykyisen menestyksen perusta valettiin 1990-luvun lopulla. Ratkaisevia tekijöitä olivat lamasta selviäminen, täysimittaisen jalkapallohallin valmistuminen 1998 ja voimakkaasti kasvaneen salibandyn löytyminen jalkapallon rinnalle toiseksi päälajiksi. Viimeisimmän sysäyksen antoi Palloliiton lajiprosessista syntynyt, 2011 perustettu valmennus- ja tutkimuskeskus (Sami Hyypiä Akatemia), jonka toimintamallia sovellettiin myös salibandyyn (Floorball Academy, MAAJOUKKUETIE / FBA -konsepti). 70-vuotiaalla Eerikkilällä on kahdessa isossa lajissa sekä huippuolosuhteet että selkeä tehtävä osana valtakunnallista valmennusjärjestelmää.

Naisten maajoukkue harjoittelemassa Eerikkilässä. Kuva: Salibandyliitto

Kokonaisuutena Eerikkilän 70-vuotishistorian kirjoittaminen oli unohtumaton matka. Eerikkilän värikkäiden vaiheiden lisäksi pääsin tutustumaan sellaiseen puoleen urheilun ja ylipäänsä Suomen historiasta, joka itselleni ei ollut aiemmin kovin tuttu. Suuret kiitokset kaikille kirjan teossa mukana olleille, erityisesti kaikille haastateltaville ja kirjan upeasta ulkoasusta vastanneelle Nitro Oy:lle ja Tero Lumiaiselle. Mielenkiintoisia lukuhetkiä ja onnittelut 70-vuotiaalle Eerikkilälle!

Ilmakuvaa Eerikkilästä 2018. Kuva: Christoffer Enckelman

Jouni Lavikainen
Erikoistutkija, Urheilumuseo

 

 

 

Eerikkilä 70 vuotta: Unelma, josta tuli totta

Vain suurilla unelmilla on taipumus toteutua. Eerikkilän ”isällä”, perustajalla, alkuaikojen merkittävimmällä taustavaikuttajalla, Palloilu Säätiön ensimmäisellä puheenjohtajalla Erik von Frenckelillä oli unelma:

Erik von Frenckell

”Jalkapalloilijoilla tulisi olla oma ”koti”, paikka, missä sekä nuorukaiset että varttuneemmat rauhassa voisivat valmentautua ja vaikkapa käyttää joitakin päiviä lepoon luonnon rauhassa etäällä kaikesta maailman melusta”.

Eerikkilän ensimmäinen visio on kirjoitettu runomuodossa perustamisasiakirjaan 25.10.1947. Toiminta käynnistyi virallisesti 25.9.1949. Seitsemänkymmenen vuoden matka on kulkenut vaatimattomista lähtökohdista nykyhetkeen asti vision viitoittamaa tietä. Rohkenen uskoa, että Erik muiden allekirjoittaneiden lisäksi olisi kohtuullisen tyytyväinen vuosikymmenten aikana tapahtuneeseen kehitykseen.

Kuten sanotaan, kaikki tekeminen on viimekädessä tekemistä toisen tai toisten puolestaasenne ratkaisee. Eerikkilän 70 vuoden matkaa voisi parhaiten ehkä kuvata: ihmiseltä ihmiselle, inhimillisesti, nöyrästi, aidosti ja suurella sydämellä. Tämän asenteen on voinut aina aistia erityisesti Eerikkilän henkilökunnasta. Jos olen oikein ymmärtänyt, tuota asennetta on kutsuttu Eerikkilän hengeksi – kulttuuriksi. Vuosia tulee ja menee, rakennuksia tulee ja menee, mutta ainoa jota meidän kaikkien tulee yhdessä vaalia, on Eerikkilän kulttuuri. Hyvinä aikoina se pitää jalat maassa, mielen nöyränä ja vaikeina hetkinä tai vuosina se antaa voimaa ja energiaa arjen tekemiseen.

Visio, historia ja perinteet velvoittavat. Jos et tunne menneisyyttä, et voi tehdä myöskään tulevaisuutta. Suunta on ollut selvä ja Erik von Frenckellin kylvämästä ”siemenestä” kasvanutta Eerikkilää tulee hoitaa ja hoivata huolella myös tulevaisuudessa, jotta tytöt ja pojat, naiset ja miehet voisivat tulevaisuudessakin valmentautua, kouluttautua ja vaikkapa käyttää joitakin päiviä lepoon luonnon rauhassa etäällä kaikesta maailman melusta.

 Tänään käynnistyy Eerikkilän juhlaviikko, jota vietämme työn merkeissä (ja juhlimme sitten yhdessä omalla ”juhlaviikolla” joulukuun alussa). Varsinaisena juhlapäivänä 25.9. klo 12:00 Palloilu Säätiön puheenjohtajisto laskee seppeleen Erik von Frenckellin haudalle Hietaniemen hautausmaalla.  Perjantain juhlagaalassa julkaistaan muun muassa Eerikkilän ensimmäinen Kunniagalleria, Hall of Fame. Samassa tilaisuudessa julkaistaan myös Eerikkilän 70v. historia – Unelma, josta tuli totta.

Olen ylpeä meistä kaikista – Eerikkiläläisistä!

Hyvää juhlaviikkoa,

Petri Jakonen

Rekry: Keittiöapulainen

Haemme Eerikkilä Sport & Outdoor Resortin ravintolaan keittiöapulaista vakituiseen työsuhteeseen.

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen ja innostavan työtehtävän kasvavassa ja kehittyvässä yrityksessä osana huipputiimiämme.   Pääset työskentelemään positiivisessa ympäristössä hyvin erilaisten asiakasryhmien kanssa. Ravintolamme valmistaa ruoan alusta asti itse ja toimien vastuullisesti käyttäen runsaasti lähialueen tuottajien laadukkaita raaka-aineita. Eerikkilässä toimimme vahvasti arvojemme mukaisesti ja asiakastyytyväisyytemme on erinomaisella tasolla.

Odotamme sinulta:

  • Oma-aloitteisuutta ja reipasta asennetta työhön
  • Innostusta ruokaan ja ruoanlaittoon
  • Ajokorttia
  • Aiempi kokemus alalta on eduksi mutta koulutamme tarpeen vaatiessa työhön myös paikan päällä

Työnkuvaan kuuluu:

Salaattien valmistusta, leivontaa, astiahuoltoa, kahvituksien hoitoa ja muuta avustavaa ravintola- ja keittiötyötä.

Palkkaus ja työn alkaminen:

Palkkaus MaRa Tes:n mukaan. Työt alkaa 2.1.2020 tai sopimuksen mukaan.

Hakemukset ja lisätiedot:

Hakemukset pyydetään lähettämään sähköpostitse 31.10.2019 mennessä osoitteeseen henna.tuomola@eerikkila.fi

Lisätiedot Hennalta sähköpostitse tai puhelimitse 0201 108 270 ma-pe klo 8-15 ( huom! ei yhteydenottoja 3.-13.10.)

 

 

 

Hannele Forsman johtamaan Eerikkilän Performance Centeriä

Liikuntatieteiden tohtori Hannele Forsman on valittu johtamaan Eerikkilän Performance Centeriä. Forsman vastaa 1.10.2019 alkaen yksiköstä, jonka vastuulla on E.Way -filosofian mukaisen ihmisen kokonaisvaltaisen kehittämisen konseptin palvelujen tuottaminen kaikille Eerikkilän kohderyhmille, etenkin strategisille kumppaneille, Palloliitolle ja Salibandyliitolle.

Eerikkilän Valmennuskeskuksen johtaja Kyösti Lampinen jää toimestaan eläkkeelle 31.12.2019. Lampisen eläkkeelle jäämisen yhteydessä tullaan uudistamaan myös Eerikkilän organisaatiota. Toimenkuvia tarkennetaan ja vastuita tullaan jakamaan uudella tavalla, jotta varmistetaan asiakastyytyväisyys myös toiminnan kasvaessa. Lampinen jatkaa Eerikkilässä osa-aikaisena osallistuvana asiantuntijana 31.12.2021 asti.

Pitkä kokemus Eerikkilästä

Hannele Forsman on työskennellyt Eerikkilässä vuodesta 2011 alkaen, ja vuodesta 2013 valmennuskeskuksen kehityspäällikkönä. Hän on ollut käynnistämässä ja kehittämässä Eerikkilän valmennuskeskuksen, jalkapallon Sami Hyypiä Akatemian (SHA) ja salibandyn Floorball Academyn (FBA) toimintaa, joten hän tuntee talon ja toimintatavat erinomaisesti. Forsman on väitellyt liikuntatieteiden tohtoriksi vuonna 2016 pelaajien kokonaisvaltaisesta kehittymisestä jalkapallossa. Hän on myös suorittanut EduFocus- psyykkisen valmentajan koulutusohjelman vuonna 2018.

Tämä on minulle hieno mahdollisuus ottaa askel eteenpäin urallani Eerikkilässä ja jatkaa sitä työtä, jota olemme tehneet vuodesta 2011 alkaen. Uudelleen organisoituminen mahdollistaa Performance Centerin tiimin keskittymisen kehittämistoimintaan ja sitä kautta varmistamaan viimeisimmän tutkimustiedon ja käytäntöjen tuomisen Eerikkilän asiakkaiden käyttöön E.Way -filosofian eri osa-alueilla. Tavoitteemme on kehittyä kansainvälisen tason performance centeriksi, Forsman sanoo.

– Hannele oli yhteensä 32 hakijan joukosta ylivoimainen sekä taustaltaan että kokemukseltaan tähän tehtävään. Hän on henkilö ja persoona, jota arvostetaan suuresti Eerikkilässä, mutta myös kahdessa keskeisessä strategisessa kumppanuudessamme, Palloliitossa ja Salibandyliitossa. Hannele tuo taloon jatkuvuutta, mutta myös rohkeutta uudistaa ja kehittää toimintaa, Eerikkilän toimitusjohtaja Petri Jakonen kertoo.

Lue lisää E. Way -filosofiasta

Lisätiedot:
Petri Jakonen, toimitusjohtaja
050 533 3600 / petri.jakonen@eerikkila.fi

Hannele Forsman, Director of Performance
020 110 8251 / hannele.forsman@eerikkila.fi

 

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort on osaamisen kehittämisestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten kohtaamispaikka. Olemme jalkapallon ja salibandyn valtakunnallinen valmennuskeskus. Tarjoamme korkeatasoiset palvelut ja puitteet jalkapallon kehittämiseen sekä urheiluun, opiskeluun, yritystilaisuuksiin sekä luonto- ja liikuntaelämyksiin.

Työkulttuuri kukoistaa, kun sitä hoivaa

Sirpa Korkatti palkattiin Eerikkilään vaalimaan Eerikkilän kuuluisaa yhteishenkeä ja työkulttuuria. Hyvän säilyttäminen onnistuu ainoastaan esimerkkiä näyttämällä ja hallittuja muutoksia tekemällä.

Eerikkilän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana toimii Sirpa Korkatti. Hänen vastuullaan on Eerikkilän sisäisen toimintakulttuurin luominen ja johtaminen, Eerikkilän E. Way -filosofian mukaisesti. Tämän lisäksi Korkatin tehtävänä on E. Way -filosofian mukaisen palvelumallin luominen yritys- ja vapaa-ajan asiakkaille.

Korkatti kokee, että kaikki mitä hän on työkseen tähän asti tehnyt, on johtanut kohti nykyistä tehtävää Eerikkilässä. Hän on työskennellyt urheilun ja liikunnan parissa muun muassa järjestöpuolella sekä konsulttina yrityksessä. Sen jälkeen ”Sipi” on perustanut oman yrityksen, jonka kautta työ urheiluväen sparraajana on saanut jatkoa. Liiketoiminnallista ymmärrystä ja kokemusta on CV pullollaan.

Kulttuuri on johtamisen tulos

Se, miten Eerikkilästä puhutaan, on asiakastyytyväisyystutkimuksien mukaankin harvinaisen hyvää. Mutta maailma muuttuu ja Eerikkilä kasvaa. Jos aikoinaan pienen ja idyllisen Eerikkilän henki rakentuikin mainioksi, ja henkilöstö tunsi jokainen toisensa yhteisöllisyyden tunnetta päivästä toiseen tuntien, on nykyhetki ja etenkin tulevaisuus erilainen. Miten silloin onnistutaan vaalimaan sitä tärkeintä, eli Eerikkilä-kulttuuria?

”Tietenkin Eerikkilän perinteitä ja henkeä pitää kunnioittaa. Talon historia ja maine kantavat edelleen. Mutta on myös asioita, mitä pitää muuttaa, jotta Eerikkilä tunnetaan jatkossakin kulttuuristaan. Kulttuuri on johtamisen tulos, siksi täytyy haastaa meidänkin talon johtamista koko ajan. Kulttuuria tehdään ja muutetaan yhdessä tekemällä, sitä ei johtaa määräilemällä kabineteista käsin. Täytyy luoda uutta henkeä ja muuttaa toimintatapoja, jotka eivät toimi. Se on välittämistä ja minun tehtäväni”, Sipi miettii.

Toistoja ja perusasioita

Käytännössä Korkatin työ on hyvin paljon perusasioita ja niiden laadukkaita toistoja, aivan kuten urheilijoillakin. Mitään ihmeitä on turha odotella menestyksen eteen, vaan kaikki lähtee asioiden tunnistamisesta ja oikeaan suuntaan viemisestä.

”Rakennamme uusia toimintatapoja ja kuvaamme ne niin, että ihmiset osallistuvat ja ymmärtävät. Lähden aina siitä, että on oltava visio ja tunnistettava, mitä pitää tehdä. Itse muutos on sitten toistoja, toistoja ja toistoja; viestintää, seurantaa, puuttumista ja välittämistä. Eli kädestä pitäen: nyt kun teemme näin, saamme tällaista aikaan. Joka päivä pitää kommunikoida, muuten luisutaan pikkuhiljaa aina samaan takaisin. Jotta voin onnistua työssäni, minun pitää saada henkilöstön luottamus. Se syntyy vain teoilla.”

Eerikkilän henkilökunnan E.Way –hyvinvointivalmennus on nyt alkanut.  Samalla henkilökunta pääsee pilottiryhmänä kehittämään uutta palvelukonseptia, joka vuoden 2020 aikana tulee näkymään myös yritys- ja vapaa-ajan asiakkaillemme.

Lue lisää Sirpa Korkatin ajatuksia uusimmasta E. Mag -julkaisusta >>