Rekry: Viestintäpäällikkö, sisällöntuottaja

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort on osaamisen kehittämisestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten kohtaamispaikka, joka toimii rohkeasti ja vastuullisesti hyvinvoinnin puolesta. Olemme jalkapallon ja salibandyn valtakunnallinen valmennuskeskus. Tarjoamme korkeatasoiset palvelut ja puitteet salibandyn ja jalkapallon kehittämiseen sekä urheiluun, opiskeluun, yritystilaisuuksiin sekä luonto- ja liikuntaelämyksiin. Lue lisää: https://www.eerikkila.fi/

Olemme lähdössä kohti seuraavaa strategiakautta ja haemme nyt joukkoomme vahvistusta – luovaa, rohkeaa ja näkemyksellistä viestinnän ammattilaista vastaamaan Eerikkilän viestinnästä. Työssäsi vastaat viestintästrategian jalkauttamisesta viestinnän eri kohderyhmille, kehität Eerikkilän viestintää seuraavalle tasolle ja teet viestintää myös arjessa tuottaen sisältöä eri formaateissa Eerikkilän eri kanaviin.

Työsi painottuu vahvasti urheiluun, erityisesti jalkapallon ja salibandyn kohderyhmiin. Edellä mainitusta johtuen sinulla on kokemusta tai ainakin syvää kiinnostusta urheilutoimialasta. Toimit lisäksi tukena markkinoinnin sisällöntuotannossa yritys- ja vapaa-ajan kohderyhmille.

Arvostamme luovuutta ja ideointikykyä. Uskallat tarttua rohkeasti ajankohtaisiin aiheisiin ja viestit niistä asiakaslähtöisesti. Suomen kielen lisäksi viestit sujuvasti myös englannin kielellä. Kykenet itsenäiseen työskentelyyn, mutta olet myös hyvä joukkuepelaaja. Suhtaudut työhön ja työkavereihin postitiivisesti ja teet työtä hymy huulilla.

Pääset osaksi innokasta, osaavaa ja motivoitunutta tiimiä ja työyhteisöä, ja saat tehdä työtä, jolla on aidosti merkitystä.

Haemme henkilöä vakituiseen työsuhteeseen. Työ alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä tai sopimuksen mukaan.

Hakemukset 11.12. mennessä osoitteeseen hakemukset@eerikkila.fi. Lisätiedot toimitusjohtaja Petri Jakoselta p. 050 533 3600, petri.jakonen@eerikkila.fi

Rekry: Päällikkö, Eerikkilän salibandypalvelut

Eerikkilän yhtenä tehtävänä on tukea Salibandyliiton vision ”maailman paras salibandymaa vuonna 2028” toteutumista ja varmistaa lajin sidosryhmien osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisen palvelut. Strategisen yhteistyön periaatteet ja toimintamallit noudattavat Salibandyliiton ja Eerikkilän toimintasuunnitelmien linjauksia ja pitkän aikavälin tavoitteita.

Haemme näkemyksellistä ja tuloshakuista päällikköä vakituiseen työsuhteeseen vastaamaan Eerikkilän salibandypalveluista kansallisille ja kansainvälisille kohderyhmille. Tehtävässä kannat vastuun salibandypalveluidemme laadukkaasta tuottamisesta arvojemme ja asetettujen tavoitteidemme mukaisesti.

Tehtävässä menestyminen edellyttää vahvaa salibandyn lajituntemusta, osaamista liitto-/seuratoiminnasta, näyttöä ja kokemusta toimintojen organisoinnista, esimieskokemusta, erinomaisia vuorovaikutustaitoja, hyvää englannin kielen taitoa sekä kykyä ja halua oppia uusia asioita. Vastaat käytännön yhteistyöstä Suomen Salibandyliiton ja yhteistyöseurojen sekä muiden salibandyyn liittyvien kumppanien kanssa. Sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto.

Tarjoamme sinulle haasteellisen ja merkityksellisen työtehtävän Eerikkilässä, joka on omistautunut asiakkaan osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseen.

Jos tunnistit itsesi, lähetä CV:si ja hakemuksesi palkkatoiveineen 5.12. mennessä osoitteeseen hakemukset@eerikkila.fi otsikolla päällikkö, salibandypalvelut. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Petri Jakonen puh. 050 5333 600.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort on osaamisen kehittämisestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten kohtaamispaikka, joka toimii rohkeasti ja vastuullisesti hyvinvoinnin puolesta. Olemme jalkapallon ja salibandyn valtakunnallinen valmennuskeskus. Tarjoamme korkeatasoiset palvelut ja puitteet salibandyn ja jalkapallon kehittämiseen sekä urheiluun, opiskeluun, yritystilaisuuksiin sekä luonto- ja liikuntaelämyksiin. Lue lisää: https://www.eerikkila.fi/

2005-syntyneet tytöt ja pojat: Salibandyripari jälleen kesällä 2020!

Eerikkilässä järjestetään kesällä 2020 salibandyrippikoulu huippuvalmennuksella. Rippileiri on tarkoitettu motivoituneille 05-syntyneille salibandyn pelaajille, niin tytöille kuin pojille. Rippikoulun harjoitusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Salibandyliiton ikäluokkavalmentajat. Luvassa on tasokkaan harjoittelun lisäksi ikimuistoisia hetkiä hyvässä porukassa!

Salibandyrippikouluun kuuluu tutustumisjakso tämän vuoden puolella Eerikkilässä (28.-30.12.2019). Kesäleiri tapahtuu Eerikkilässä 12.-18.7.2020 ja konfirmaatio on Tammelan seurakunnassa 18.7.2020.

Lue lisätietoja täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Isänpäivälounas luontokeskuksella 10.11.19

Katamme herkullisen isänpäivälounaan Luontokeskukselle sunnuntaina 10.11.

Menu
Kuusigraavattua lohta, mallasleipämurua ja kuusimajoneesia
Katajanmarjamarinoituja silakoita
Syrjälän tilan lammaspyöryköitä ja yrtti-valkosipulikastiketta
Viheryrttisalaattia
Voi-vanilja paahdettua väriporkkanoita
Paistettua kukkakaali-pinjansiemensalaattia

Pitkään haudutettua Paijan porsasta, suppilovahveromuhennosta
Koivulan perunoita ja Vinnikaisen juureksia uunissa paahdettuna
Härkäpapu-kasviskääryleitä

Lasten pöydässä tarjolla lihapullia, broileria ja perunamuusia

Talon leivät, levitteet, kotikalja, vesi

Täytekakkua ja puolukka-juustokakkua

Kahvia, teetä, mehua

Kattaukset klo 12.00 ja klo 14.30
Hinta 24 €, lapset alle 12v. 12€ ja alle 6v. veloituksetta

Pöytävaraukset henna.tuomola@eerikkila.fi tai p. 0201 108270 lauantaihin 9.11. klo 18.00 mennessä.

Tervetuloa!

Suomalaisen jalkapallon kehityspäivät III – historian suurinta muutosta tekemässä

Suomen Palloliitto ja Sami Hyypiä Akatemia järjestävät yhteistyössä avoimet suomalaisen jalkapallon kehityspäivät 7.-8.12.2019 Eerikkilässä. Kehityspäivien teema on ’Suomalaisen jalkapallon kehityspäivät – Historian suurinta muutosta tekemässä’.

Viime vuonna kehityspäiville osallistui 180 valmentajaa. Kolmatta kertaa järjestettävä huippujalkapallon workshop on tarkoitettu valmentajille ja valmennuspäälliköille pelaajapolun jokaisesta vaiheesta aina pääsarjasta nuorimpiin ikäluokkiin.

”Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestetyillä Suomalaisen jalkapallon kehityspäivillä lähdimme liikkeelle suomalaisen jalkapallon identiteetistä ja erityisesti siitä, millaisilla arvoilla haluamme toimia suomalaisessa jalkapallossa. Lisäksi pohdimme, minkälaisia pelaajia haluamme kasvattaa ja millaista peliä haluamme pelata tulevaisuudessa. Viime vuonna työstimme suomalaisen jalkapallon kilpailuetuja ja kävimme läpi maajoukkueidemme pelitapoja. Kolmatta kertaa järjestettävät Suomalaisen jalkapallon kehityspäivät ovat luoneet pohjaa liiton ja seurojen toimihenkilöiden yhtenäiselle toiminnalle. Tämä on yksi tärkeimpiä tekijöitä rakentaessamme yhteistä menestyspolkua tulevaisuuteen”, Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen kommentoi.

Kehityspäivät kokoavat yhteen suomalaisen valmentajayhteisön ja mahdollistaa vuoropuhelun suomalaisesta pelaajakehityksestä. Tapahtuman osallistavat workshopit syventävät yhteistä ymmärrystä ja toimivat vaikutusmahdollisuutena tapahtumaan osallistuville valmentajille. Pääteemoina tulevat olemaan seuran ja liiton yhteistyön tehostaminen sekä seurakulttuurin rakentaminen. Erikoisvieraina ovat Video Assistant Referee:n (VAR) ”isänä” tunnettu UEFA:n erotuomaripäällikkö Roberto Rosetti sekä Belgian muutosprosessista kertova koulutuspäällikkö ja naisten maajoukkuevalmentaja Kris Van Der Haegen.

Esiintyjinä kansainvälisten vierailijoiden lisäksi mm. Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva, Helmareiden päävalmentaja Anna Signeul, Espoon FC Hongan päävalmentaja Rosa Lappi-Seppälä ja puheenjohtaja Mariet Louhento, Sami Hyypiä Akatemian Hannele Forsman, Rovaniemen Palloseuran toimitusjohtaja Risto Niva, Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä sekä KäPa:n juniorivalmentaja ja Juniorivalmentajat ry:n puheenjohtaja Erkko Meri.

Lisätiedot:
Hannu Tihinen, Palloliiton urheilutoimenjohtaja, hannu.tihinen@palloliitto.fi
Hannele Forsman, Eerikkilä Director of Performance, hannele.forsman@eerikkila.fi

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

 

 

Eerikkilän historiateos julkaistiin 70-v. gaalassa

Eerikkilän urheiluopiston historiateos Unelma, josta tuli totta – Eerikkilän urheiluopisto 1949–2019
julkistettiin perjantaina 27.9.2019 Eerikkilän 70-v. -gaalajuhlassa.

Kirjan on kirjoittanut Urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen.

Huhtikuussa 1945 Erik von Frenckell myi Suomen Palloliitolle maapalstan omistamastaan Saaren kartanosta. Visiona oli perustaa jalkapalloilijoille leirikeskus keskelle kauneinta Kanta-Hämettä. Perustajansa mukaan Eerikkiläksi ristitty urheilu­opisto vihittiin käyttöön 25.9.1949.

70 vuodessa Eerikkilä on kasvanut suomalaisen jalkapallon ja salibandyn valta­kunnalliseksi valmennus­keskukseksi ja maajoukkueleirien vakiopaikaksi. Vuodesta 1953 lähtien opiston omistajayhteisönä on ollut Palloilu Säätiö.

Historiateos perustuu hyvin säilyneen Eerikkilän arkiston alkuperäis­lähteisiin, lehtiartikkeleihin ja muistitietoon. Se esittelee urheilu­valmennuksen ja pelaajakehityksen suomalaisia suuntaviivoja, johdattelee urheilupäättäjien kabinetteihin ja kertoo tarinoita urheilijoiden värikkäästä leiriarjesta. Eerikkilän historia on kertomus oppimisen ilosta, liikunnan riemusta ja kipinästä kehittyä – sekä unelmasta, joka toteutui.

 Kirjan sisältöön liittyvät tiedustelut ja mediakappaleet:

Jouni Lavikainen
Erikoistutkija, Urheilumuseo
jouni.lavikainen@urheilumuseo.fi, 044 732 3040
Lisätietoja:

Petri Jakonen
Toimitusjohtaja, Eerikkilä Sport & Outdoor Resort
petri.jakonen@eerikkila.fi, 050 533 3600

Uusi ulkoliikunta-alue ja padel-kenttä nyt avattu!

Padel-kenttä on nyt otettu käyttöön. Valaistu kenttämme (1 kpl) sijaitsee uudella ulkoliikunta-alueella huviloiden ja lomahuoneistojen läheisyydessä. Kenttävaraukset vastaanotosta p. 0201 108 200, reception@eerikkila.fi.

25€/h (sis. välineet, 4 mailaa ja pallot)
200€/ 10h (=kymppikortti, sis. välineet)
Aluepassin ostaneille 15€/h

Ulkoliikunta-alueen koripallo- ja salibandykenttä sekä ulkokuntoilulaite, juoksurata ja lasten kiipeilyteline on vapaasti ja veloituksetta kaikkien vieraidemme käytössä.

Tervetuloa liikkumaan!

Syyslomaviikon ohjelmaa

SYYSLOMAVIIKON OHJELMAA (14.-20.10.2019)

LUONTOKESKUKSELLA:

Syyslomaviikolla luontokeskuksella on perheille sopivaa ohjelmaa joka päivä. Tapahtuma aika 12-16.

Ma: Luontoaskartelua ja minisuunnistus luontokeskuksen sisäpihalla
Ti: Letunpaistoa ja nokipannukahvia
Ke: Fatbikerata ja mato-ongintaa
To: Fatbikerata ja sanajahti
Pe: Fatbikerata ja sanajahti
La: Karhu nukkuu tapahtuma: karhu lukee satuja, fatbikerata, jousiammunta, letunpaistoa ja nokipannukahvia
Su: Sanajahti

Joka päivä tulet valmiina nuotiopaikalla. Ei osallistumismaksua!

EERIKKILÄSSÄ:

SU: klo 14:00-15:00 Fatbike-retki (Ohjattu).  Hinta 15€ / hlö, majoittuville asiakkaillemme 10 €. Ilmoittautumiset etukäteen.

16.-18.10. Syysloman perheleiri  Lisätiedot ja ilmoittautuminen.

Unelma, josta tuli totta – matka Eerikkilän historiaan

Huhtikuussa 1945 Erik von Frenckell myi Suomen Palloliitolle 15 hehtaaria omistamistaan Saaren kartanon maista. Reilut neljä vuotta myöhemmin, 25. syyskuuta 1949, perustajansa mukaan Eerikkiläksi nimetty urheiluopisto vihittiin käyttöön. Tästä hetkestä alkoi tarina, joka kerrotaan Eerikkilän 70-v juhlagaalassa 27.9.2019 julkaistavassa historiateoksessa Unelma, josta tuli totta – Eerikkilän Urheiluopisto 1949–2019.

Eerikkilän taival on ollut pitkä, ja melko pitkältä tuntui myös se matka, jonka aikana kirjoitin Eerikkilän 70 vuoden historiasta 218-sivuisen kirjan. Omalta kohdaltani hanke alkoi ensimmäisellä ohjausryhmän tapaamisella helmikuussa 2017 ja seuraavana kesänä laatimallani hankesuunnitelmalla. Varsinainen tutkimus- ja kirjoitustyö käynnistyi loppuvuodesta 2017 ja päättyi tämän vuoden toukokuuhun. Touko-kesäkuu sisälsi vielä parin kuukauden rypistyksen tekstien ja kuvien toimitustyön merkeissä. Enemmän tai vähemmän intensiivistä työtä riitti siis puolentoista vuoden ajan.

Lähtökohtani Eerikkilän historian kirjoittamiselle oli se, että en tiennyt Eerikkilästä juuri mitään. Julkaisuluettelossani yksin kirjoitettuja kirjoja oli nolla. Tiesin, että Eerikkilä oli jalkapallomaajoukkueen leiripaikka ja valmentajien koulutuskeskus, jonka Erik von Frenckell aikoinaan lahjoitti Palloliitolle. Näihinkin tietoihin mahtui siis asiavirhe (faktisesti kyse ei ollut lahjoituksesta vaan myynnistä). Toisaalta ulkopuolisuudessa on omat etunsa, ja taustani (urheiluhistoriaan erikoistunut FM, Urheilumuseon tutkija) helpotti hankkeeseen lähtemistä.

Kun tilaushistorian tekijäksi valitaan ulkopuolinen tutkija, lopputuloksena on yleensä jotain muuta kuin perinteinen historiikki, jossa tapahtumahistoria kootaan kronologiaksi kansien väliin. Tällaisilla teoksilla on oma arvonsa – hyvänä esimerkkinä Raimo Tuomen kirjoittama Eerikkilän 50-vuotishistoriikki, josta hyödyin itse tutustuessani Eerikkilään – mutta nyt halusimme asettaa riman korkeammalle. Tavoitteena oli yleistajuinen, sisällöllisesti monipuolinen ja uutta tietoa tuottava tutkimushistoria, joka osoittaisi Eerikkilän merkityksen suomalaisen liikunnan ja urheilun historiassa. Lähdeaineisto muodostuisi Eerikkilän arkiston asiakirjalähteistä, lehtiartikkeleista ja muistitiedosta. Kirjan tulisi olla myös visuaalisesti näyttävä. Tämän takaisivat hyvät valokuvat ja laadukas taitto.

Helsingin olympialaisiin 1952 osallistunut Suomen jalkapallomaajoukkue valmistautui kotikisoihin Eerikkilässä. Leiriaamut alkoivat isänmaallisissa tunnelmissa. Kuva: Urheilumuseo

Peruslähtökohta historian kirjoittamiselle on tutkimuskohteen toiminnasta jäänyt aikalaisaineisto, tässä tapauksessa Urheilumuseon arkistoon hankkeen aluksi luovutettu Eerikkilän arkisto. Saatoin tyytyväisenä todeta, että Eerikkilän historiasta on pidetty hyvää huolta. Eerikkilän perustamisen aikaisia lähteitä – esimerkiksi alkuperäinen kauppakirja ja opistorakennuksen (nyk. Hirsihovi) arkkitehdin Einari Teräsvirran piirustukset – oli tarjolla mukavasti, pöytäkirjat ylsivät katkeamattomana sarjana aina 1950-luvun alkuun, ja kirjeenvaihtoakin oli säilynyt. Työprosessin ensimmäisenä vaiheena oli tämän kirjallisen aineiston perusteellinen läpikäyminen, seuraavana haastattelut, joita tein kirjaa varten lopulta 25. Koko ajan oli myös kirjoitettava, kirjoitettava ja kirjoitettava.

Kirjan sisällöllistä antia ei luonnollisesti voi tiivistää lyhyeen artikkeliin, mutta nostan seuraavaksi esiin muutaman itselleni mieleen jääneen löydöksen.

Eerikkilän perustamiseen johtaneet maakaupat Palloliiton kanssa olivat osa Saaren kartanon omistusjärjestelyitä, joilla Erik von Frenckell varmisti maiden pysymisen hallinnassaan.

Eerikkilän synty kytkeytyy Eerikkilän nykyisenkin rajanaapurin, Saaren kartanon, vaiheisiin jatkosodan jälkeen. Saaren omistaja Erik von Frenckell pilkkoi tuolloin kartanon osiin nimellishintaisilla maakaupoilla, jotta niitä ei pakkolunastettaisi maanhankintalain nojalla karjalaisten evakoiden maiksi. Pakkolunastuksen uhka merkitsi tilaisuutta luoda jotain sellaista, joka oli ajatuksen tasolla saattanut käydä hänen mielessään jo aiemmin, mutta johon ei ollut ollut pakottavaa tarvetta. Miksipä ei, lienee Frenckell ajatellut: yleishyödylliseen käyttöön tarkoitetut palstat luonnonkauniilta alueelta sekä Palloliitolle että Suomen Autoklubille, joista molempien puheenjohtaja hän oli. 15 hehtaarin maakaupat Palloliiton kanssa lyötiin lukkoon 150 000 markalla – ei siis sentään markalla hehtaarilta, kuten pitkään kerrottiin.

Frenckellin innostus luomustaan kohtaan oli alusta pitäen suuri. Sitä ei sammuttanut edes opiston vaikea alku. Eerikkilä teki 1950-luvulla tappiota lähes jokaisena vuotena, ja osa omistajayhteisöksi perustetun Palloilu Säätiön hallituksesta kannatti Eerikkilän myyntiä. Se, että Eerikkilän tarina urheiluopistona ei päättynyt jo näinä varhaisvuosina, johtui pitkälti visioonsa uskoneesta säätiön puheenjohtajasta.  ”Eerikkiläs utveckling är för mig en livsuppgift”, kuvaili Frenckell vielä 85-vuotiaana toukokuussa 1972 kirjeessään Osmo P. Karttuselle.

Käytännössä Frenckell mielsi maat ja niille perustetun opiston ominaan, kuten vastaavalla tavalla Autoklubille ”myydyt” maat. Siksi Autoliitossa (entinen Autoklubi) 1970-luvun alussa tehty päätös myydä omat maansa Leppilammelta oli hänelle suuri pettymys. Vielä enemmän kaihersi se, että Palloilu Säätiön muu hallitus ei halunnut ostaa maita ja liittää niitä Eerikkilään. Leppilammen maiden kaatunut ostohanke linkittyi tiiviisti säätiön puheenjohtajan vaihtumiseen 1974, kuten kirjasta käy ilmi.

Erik von Frenckell. Kuva: Urheilumuseo

Kirjassa Eerikkilän kasvua visualisoidaan lukujen loppuun sijoitetuilla karttakuvilla. Niistä ensimmäinen näyttää Eerikkilän kasvutarinan nykyisin vaikeasti hahmotettavan lähtötilanteen: yksi opistorakennus (nyk. Hirsihovi), kenttä ja rantasauna.

Eerikkilä oli 1960-1970 -luvuilla merkittävä ympärivuotinen leiri- ja koulutuspaikka jalkapallon lisäksi yleisurheilussa ja painonnostossa.

Eerikkilän rakennetut olosuhteet talviharjoitteluun olivat opiston alkuvuosina olemattomat, mutta 1960-luvulla tilanne parani. Ensin rakennettiin voimanhankintaan tarkoitettu ”Kuntotalo”, sitten 30 x 33 metrin kentällä varustettu maapohjahalli. Nykynäkökulmasta kumpikin liikuntapaikka näyttäytyy melko primitiivisenä, mutta omana aikanaan ne tekivät Eerikkilästä paikan, jonne kannatti tulla läheltä ja kauempaa. Kuntotalon vakiovieraita olivat muun muassa painonnoston arvokisoja varten huippukuntoaan viritelleet Kangasniemen ja Kailajärven veljekset sekä tuleva moukarinheiton moninkertainen Suomen mestari ja olympiakävijä Harri Huhtala.

Nuori moukarimies Harri Huhtala Kuntotalossa. Kuva: Eerikkilä

Jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan Olavi ”Ola” Laaksosen talvileirejä Eerikkilässä muisteltiin useissa haastatteluissa. Myyttistä mainetta ansainneilla leireillä maajoukkuepelaajille tulivat tutuksi muun muassa pallottelu Ruostejärven jäälle auratulla kentällä, umpihankijuoksu ja hiihto. Tarkoituksena oli parantaa pelaajien fyysistä kuntoa ja joukkueen taktista kurinalaisuutta. Päävalmentaja Laaksosen ja Palloliiton koulutuspäällikkö Olavi Haaskiven menetelmiä pidettiin epätavallisina, mutta kumpaakin voi pitää ympärivuotisen harjoittelun ja tieteellisen jalkapallovalmennuksen edelläkävijöinä. Pelaajille talvileirit olivat harvinainen häivähdys ammattilaisuudesta. Eerikkilässä suomalainen jalkapalloilija saattoi edes hetken kokea olevansa ennen kaikkea jalkapalloilija.

Jalkapallomaajoukkueen talviharjoittelua 1960-luvulla. Kuva: Urheilumuseo

Yllätyksenä ainakin itselleni tuli Eerikkilän merkitys yleisurheilijoiden ja erityisesti kestävyysjuoksijoiden leiripaikkana. 1960-1970-lukujen vaihdehan oli aikaa, jolloin uusiseelantilaisen Arthur Lydiardin valmennusmenetelmät valtasivat alaa suomalaisessa kestävyysjuoksussa. Lydiardista inspiroituneista suomalaisvalmentajista erityisesti Kari Sinkkonen käytti Eerikkilää tukikohtanaan. Tammelan maanteillä tavattiin näinä aikoina useita huippujuoksijoita, muun muassa Pekka Vasala ja ”Lätsä-Pekka” Päivärinta. Kirjan sivuille päätyi lukuisia värikkäitä kuvauksia juoksijoiden leiriarjesta. Ne ovat todisteita paitsi siitä raa’asta pohjatyöstä, jolla 1970-luvun huipputulokset saavutettiin, myös lajien välisen yhteistyön arvosta. Niin Sinkkonen kuin Huhtala kertoivat ammentaneensa paljon opistolla samaan aikaan leireilleiltä muiden lajien urheilijoilta ja valmentajilta.

Vanha Eerikkilä ei ollut vain liikuntapaikka ja opisto, vaan myös koti.

Suurin osa Eerikkilän työntekijöistä asui opistolla 1980-luvulle saakka. Tämän pienen ja syrjäisen yhteisön dynamiikka, normit ja roolit kiehtoivat, joten päädyin omistamaan niille kirjasta yhden luvun, ”Elämää Eerikkilässä”. Yritin kuvitella elämää vanhassa Eerikkilässä myös silloin kun opisto ei ollut se kesäinen metsäidylli, josta lehtijutut kertoivat. Millaista opistolla oli asua, kun ikkunasta ei näkynyt muuta kuin kylmää pimeyttä, eikä lähimpiin asutuskeskuksiin käytännössä ollut pääsyä?

Vaikka opiston maantieteellinen sijainti ei tietenkään ole muuttunut, kulkuyhteydet tekivät vanhasta Eerikkilästä syrjäisemmän paikan kuin se tänä päivänä on. Huonojen säiden sattuessa haasteita riitti. ”Olemme eläneet melkein eristyksissä muusta maailmasta”, kuvaili Eerikkilän ensimmäinen johtaja Eino Rantanen lumimyrskyn jälkeen tammikuussa 1959. ”Satojen puiden latvat katkeilivat ja romahtaessaan ne toivat alas niin puhelin- kuin sähkölinjatkin. Runsas lumentulo tukki myös tiet. Uuden vuoden jälkeiset päivät saimme olla täysin pimeässä. Eivät täällä muista tällaista ’Jumalan ilmaa’ miesmuistiin.”

Eerikkilän rooli suomalaisessa jalkapallossa oli vuosituhannen taitteeseen saakka häilyvä.

Eerikkilä ei vielä ensimmäisinä vuosikymmeninään noussut sellaiseksi maajoukkueleiritysten keskukseksi kuin vihkiäisten aikana visioitiin. Olavit Laaksonen ja Haaskivi käyttivät Eerikkilää monipuolisesti, mutta muutoin Eerikkilän käyttö nuorten ja miesten maajoukkueiden leiripaikkana oli epäsäännöllistä. Osasyynä oli hidas olosuhdekehitys, jota edes lakisääteisen urheiluopiston statuksen saavuttaminen 1983 ei heti ratkaissut, niin suuri virstanpylväs kuin se olikin. Naisten A-maajoukkueesta tuli sentään heti naisten maajoukkuetoiminnan käynnistyttyä 1973 vakiovieras.

Eerikkilän nykyisen menestyksen perusta valettiin 1990-luvun lopulla. Ratkaisevia tekijöitä olivat lamasta selviäminen, täysimittaisen jalkapallohallin valmistuminen 1998 ja voimakkaasti kasvaneen salibandyn löytyminen jalkapallon rinnalle toiseksi päälajiksi. Viimeisimmän sysäyksen antoi Palloliiton lajiprosessista syntynyt, 2011 perustettu valmennus- ja tutkimuskeskus (Sami Hyypiä Akatemia), jonka toimintamallia sovellettiin myös salibandyyn (Floorball Academy, MAAJOUKKUETIE / FBA -konsepti). 70-vuotiaalla Eerikkilällä on kahdessa isossa lajissa sekä huippuolosuhteet että selkeä tehtävä osana valtakunnallista valmennusjärjestelmää.

Naisten maajoukkue harjoittelemassa Eerikkilässä. Kuva: Salibandyliitto

Kokonaisuutena Eerikkilän 70-vuotishistorian kirjoittaminen oli unohtumaton matka. Eerikkilän värikkäiden vaiheiden lisäksi pääsin tutustumaan sellaiseen puoleen urheilun ja ylipäänsä Suomen historiasta, joka itselleni ei ollut aiemmin kovin tuttu. Suuret kiitokset kaikille kirjan teossa mukana olleille, erityisesti kaikille haastateltaville ja kirjan upeasta ulkoasusta vastanneelle Nitro Oy:lle ja Tero Lumiaiselle. Mielenkiintoisia lukuhetkiä ja onnittelut 70-vuotiaalle Eerikkilälle!

Ilmakuvaa Eerikkilästä 2018. Kuva: Christoffer Enckelman

Jouni Lavikainen
Erikoistutkija, Urheilumuseo

 

 

 

Eerikkilä 70 vuotta: Unelma, josta tuli totta

Vain suurilla unelmilla on taipumus toteutua. Eerikkilän ”isällä”, perustajalla, alkuaikojen merkittävimmällä taustavaikuttajalla, Palloilu Säätiön ensimmäisellä puheenjohtajalla Erik von Frenckelillä oli unelma:

Erik von Frenckell

”Jalkapalloilijoilla tulisi olla oma ”koti”, paikka, missä sekä nuorukaiset että varttuneemmat rauhassa voisivat valmentautua ja vaikkapa käyttää joitakin päiviä lepoon luonnon rauhassa etäällä kaikesta maailman melusta”.

Eerikkilän ensimmäinen visio on kirjoitettu runomuodossa perustamisasiakirjaan 25.10.1947. Toiminta käynnistyi virallisesti 25.9.1949. Seitsemänkymmenen vuoden matka on kulkenut vaatimattomista lähtökohdista nykyhetkeen asti vision viitoittamaa tietä. Rohkenen uskoa, että Erik muiden allekirjoittaneiden lisäksi olisi kohtuullisen tyytyväinen vuosikymmenten aikana tapahtuneeseen kehitykseen.

Kuten sanotaan, kaikki tekeminen on viimekädessä tekemistä toisen tai toisten puolestaasenne ratkaisee. Eerikkilän 70 vuoden matkaa voisi parhaiten ehkä kuvata: ihmiseltä ihmiselle, inhimillisesti, nöyrästi, aidosti ja suurella sydämellä. Tämän asenteen on voinut aina aistia erityisesti Eerikkilän henkilökunnasta. Jos olen oikein ymmärtänyt, tuota asennetta on kutsuttu Eerikkilän hengeksi – kulttuuriksi. Vuosia tulee ja menee, rakennuksia tulee ja menee, mutta ainoa jota meidän kaikkien tulee yhdessä vaalia, on Eerikkilän kulttuuri. Hyvinä aikoina se pitää jalat maassa, mielen nöyränä ja vaikeina hetkinä tai vuosina se antaa voimaa ja energiaa arjen tekemiseen.

Visio, historia ja perinteet velvoittavat. Jos et tunne menneisyyttä, et voi tehdä myöskään tulevaisuutta. Suunta on ollut selvä ja Erik von Frenckellin kylvämästä ”siemenestä” kasvanutta Eerikkilää tulee hoitaa ja hoivata huolella myös tulevaisuudessa, jotta tytöt ja pojat, naiset ja miehet voisivat tulevaisuudessakin valmentautua, kouluttautua ja vaikkapa käyttää joitakin päiviä lepoon luonnon rauhassa etäällä kaikesta maailman melusta.

 Tänään käynnistyy Eerikkilän juhlaviikko, jota vietämme työn merkeissä (ja juhlimme sitten yhdessä omalla ”juhlaviikolla” joulukuun alussa). Varsinaisena juhlapäivänä 25.9. klo 12:00 Palloilu Säätiön puheenjohtajisto laskee seppeleen Erik von Frenckellin haudalle Hietaniemen hautausmaalla.  Perjantain juhlagaalassa julkaistaan muun muassa Eerikkilän ensimmäinen Kunniagalleria, Hall of Fame. Samassa tilaisuudessa julkaistaan myös Eerikkilän 70v. historia – Unelma, josta tuli totta.

Olen ylpeä meistä kaikista – Eerikkiläläisistä!

Hyvää juhlaviikkoa,

Petri Jakonen