ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI – PUNAINEN LANKA VAI SANAHELINÄÄ?

 

Arvot ovat voimakkaita suunnannäyttäjiä ja parhaimmillaan ne toimivat majakkoina ohjaten toimintaa toivottuun suuntaan. Toimintakulttuuri puolestaan kuvastaa muun muassa hyväksyttyjä toimintotapoja, normeja, tavoitteita sekä toiminnan laatua. Arvojenmukaisen toiminnan ja toimintakulttuurin kehittämistä pidetään tärkeinä asioina, mutta liian usein asia jää kliseeksi tai vain puheen tasolle.

Eerikkilä on halunnut kehittää seurojen kanssa yhteistyötä ja olemmekin käyneet arvojenmukaisen toiminnan terävöittämisprosessin SHA-yhteistyöseurojen kanssa. Kirjoituksen tarkoituksena on avata arvojen mukaisen toiminnan merkitystä sekä tuoda konkreettinen esimerkki, kuinka seurat pystyvät luomaan samanlaisen prosessin omassa ympäristössään.

Arvolähtöinen yhteistyö kaiken lähtökohta

Valmennuksen yhtenä päätehtävänä on siirtää asiantuntijan eli valmentajan osaamista käytäntöön. Toimintakulttuuri ja arvot puolestaan ratkaisevat kuinka tämä prosessi toimii. Mikä tekee arvoista ja toimintakulttuurista haastavan on, että ne toimivat samalla mekanismilla kuin luottamus. Mikään näistä ei ole ilmoitusluontoinen asia, eikä muutos tapahdu hetkessä. Aivan kuten luottamus, niin myös arvot ja toimintakulttuuri vievät oman aikansa ja jos haluamme todellista muutosta ja kehitystä, niin edessä on useamman vuoden systemaattinen prosessi.

Eerikkilässä panostetaan jatkuvasti arvolähtöisen yhteistyön kehittämiseen. Osa sitä oli myös SHA-seurojen valmennuspäälliköiden kanssa toteutettu prosessi, jonka tarkoituksena oli antaa malli, miten voimme toimia tietoisemmin arvojemme mukaisesti päivittäisessä arjessa.

Eerikkilän arvot ovat: yhteistyö, tuloksellisuus, iloisuus sekä kunnioitus ja arvostus. Kuinka arvot näkyvät Eerikkilän toiminnassa? Yhteistyö seurojen kanssa on mahdollistanut järjestelmällisen prosessin, joka näkyy vuosikellosta. Yhteistyön avulla olemme päässeet tuomaan kokonaisvaltaisen valmennuksen järjestelmällistä ja faktaan perustuvaa tietoa seuroille. Tuloksellisuus näkyy kokonaisvaltaisen prosessin kehityksenä, jossa seurat saavat sparrausta toimintansa kehitykseen ympäri vuoden. Urheilijoiden kehitystä on mitattu ja seurattu vuosia ja yhteistyön voimin tulokset ovatkin kehittyneet useista eri näkökulmista (mm. fyysinen, psyykkinen ja tekninen).

Kuva 1: SHA-toiminta vuosikellossa

Iloisuus puolestaan näkyy joka päiväisessä yhteistyössämme. Iloisuus muodostuu pienistä joka päiväisistä asioista, kuten toisen ihmisen kohtaamisesta, positiivisestä asenteesta ja toimivasta yhteistyöstä. Työtä tehdään siis tosissaan, mutta pieni pilke silmäkulmassa. Kunnioitus ja arvostus näkyvät parhaiten ihmisten ja yhteistyön kunnioituksena. Ihmisiä ja heidän mielipiteitä huomioidaan ja kohdellaan reilusti. Eri mieltä saadaan olla, mutta on myös tärkeää pystyä perustelemaan oma mielipide. Yhteistyön kunnioittaminen voidaan tiivistää sovittujen asioiden tekemisenä ajallaan. Nämä arvot olivat lähtökohtana Eerikkilän ja SHA yhteistyöseurojen väliselle prosessille.

Prosessi

Miten Eerikkilän ja SHA-yhteistyöseurojen prosessi alkoi? Ensimmäiseksi osallistujat jaettiin neljään eri ryhmään ja jokaisella ryhmällä on A4-paperi, jossa lukee yksi neljästä arvoista. Yhdellä ryhmällä siis iloisuus ja toisella tuloksellisuus ja niin edelleen. Alun ideana on, että jokaisella ryhmällä on 5–10 minuuttia aikaa kirjoittaa asioita, mitä tämä arvo käytännössä tarkoittaa, tai miten se näkyy toimintana. Esimerkiksi urheilijan näkökulmasta tuloksellisuus voi näkyä keskittymisenä, sisukkuutena ja haluna kehittyä. Tämän jälkeen jokainen ryhmä kiertää kaikki neljä pistettä ja täydentää omia ideoitaan muiden kirjoitusten lisäksi.

Kun ryhmät ovat kiertäneet kokonaisen kierroksen ja palanneet takaisin ensimmäiselle pisteelle, seuraa uusi tehtävänanto. Ryhmille annetaan 5–10 minuuttia aikaa valita omasta mielestään tärkeimmät asiat kyseisen arvon kohdalta ja esitellä ne muille ryhmille. Tämän lisäksi ryhmä saa kertoa oman mielipiteensä nykyisestä tilanteesta. Jokaisen ryhmän tulee siis kertoa muille, kuinka tämä kyseinen arvo näkyy käytännössä, missä menee tällä hetkellä hyvin ja missä on vielä kehitettävää. Esityksen pituus on noin 5–10 minuuttia.

Ryhmät tulevat vuorotellen esiintymään ja esityksen tarkoituksena on myös herättää keskustelua. Jokaisen esityksen jälkeen, muut ryhmät saavat lisätä omia mielipiteitään ja kaikki esille tulleet asiat kirjataan ylös. Kun jokainen ryhmä on käynyt esiintymässä, on yhteistuloksena muodostunut prosessi, jossa osallistujat ovat itse päässeet luomaan arvojen mukaisia toimintatapoja, jotka tuodaan konkretiaan päivä-, viikko- ja kuukausitasolle. Esityksistä tehdään yhteenveto, johon osallistujat sitoutuvat allekirjoituksellaan.

Kuva 2. Sovittujen toimintatapojen yhteenveto

Miksi tämänkaltainen prosessi? Ensinnäkin asiaa voi lähestyä itsemääräämisteorian näkökulmasta. Kun valmentajat pääsevät itse osallistumaan ja vaikuttamaan tuleviin toimintatapoihin, sitouttaa se heitä jatkossa paljon enemmän kuin ylhäältä alas tullut käskytys. Valmentajat pääsevät yhdessä työskentelemään ja luomaan arvolähtöisiä toimintatapoja, joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimii myös loistavana ryhmäytymisharjoituksena. Toimintatapana aktiivisemmat menetelmät, kuten toisten opettaminen, on todettu olevan paljon vaikuttavampi pitkäkestoisen oppimisen kannalta, verrattuna perinteisiin luentoihin ja keskusteluihin.

Kokonaisuudessaan prosessiin aloitukseen kuluu 1–3 tuntia ja sen jälkeen seuraa prosessin tärkeimmät vaiheet: seuranta ja analysointi. Toimintatapojen rakentamisen jälkeen on elintärkeää pitää prosessi elossa. Ilman systemaattista seurantaa ja analysointia prosessi unohtuu nopeasti ja sen vaikuttavuus laskee dramaattisesti. Koulutuksen jälkeen eräs seura tekikin edellä mainitun prosessin ja alkoi seurata arvojensa näkyvyyttä ja toimivuutta. Arvojen toimivuutta arjessa mitattiin kuuden viikon välein, jolloin seuran toimihenkilöt arvioivat omaa ja seuran toimintaa. Asteikko voi olla esimerkiksi (vihreä = hyvällä mallilla, keltainen = parannettavaa ja punainen = paljon parannettavaa). Tällä tavalle prosessi ei tule juurikaan viemään ylimääräistä aikaa, mutta vaikuttaa tietoisesti tapaan toimia, johtaa ja valmentaa.

Kirjoituksen myötä toivomme seurojen miettivän myös omien arvojen ja toimintatapojen päivitystä. Mikä on tämän hetken tilanne, missä ovat haasteet ja kuinka tilannetta terävöitetään? Kuinka arvojenmukainen toiminta näkyy pelaajissa ja valmentajissa? Missä valmentajat ja pelaajat tarvitsevat tällä hetkellä eniten tukea? Jos seuran arvo on esimerkiksi tuloksellisuus, niin pelaajan näkökulmasta yhtenä suurempana haasteena on kokonaiselämän hallinta. Kuinka voimme siis tukea tavoitteellista pelaajaa arvojemme mukaisesti? Pelaajalle voidaan tarjota tukea ja resursseja hyvinkin yksinkertaisella mallilla, mutta seurannan on tärkeää olla systemaattista. Tässä esimerkki miltä keskustelu malli voi osin näyttää:

Kuva 3: Esimerkki keskustelu malli

Mikä on siis tämän hetken tilanne seurassasi ja kuinka tilannetta voitaisiin terävöittää? Kuten Eerikkilän Valmennuskeskuksen johtaja Kyösti Lampisella on tapana sanoa: ”Kaikki on mahdollista ja kaiken voi tehdä paremmin”.

Aleksi Tossavainen
Kouluttaja / Koulutussuunnittelija
Eerikkilän Urheiluopisto

Lähteet:

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2000). The” what” and” why” of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological inquiry, 11(4), 227-268.

Lalley, J., & Miller, R. (2007). The learning pyramid: Does it point teachers in the right direction. Education, 128(1), 16.

Kasvatammeko voittajia?

Tukeeko meidän jokapäiväinen toimintamme Suomessa sitä, että tiukassakin paikassa pelaajat ovat valmiita antamaan parhaansa, kamppailemaan paremmuudesta/voitosta ja ennen kaikkea voittamaan? Huippu-urheilussa paremmuus ja tulos ovat loppupeleissä ne jotka merkitsevät. Matka on tärkeä, mutta onko tulos tärkeämpi, kun puhumme huippu-urheilusta? Vai pitääkö matkaa ja tulosta asetella vastakkain? Tässä blogissa pohdin kilpailullisuutta ja sen merkitystä matkalla huippupelaajaksi.

Ulkomailla kilpailu korostuu

Olen ilolla seurannut kehitystä, jossa nuoret suomalaiset jalkapalloilijat siirtyvät ulkomaisiin akatemioihin kehittymään ja pelaamaan. Uskon, että lähtökohtaisesti akatemiat pystyvät tarjoamaan nuorille pelaajillemme ympäristön, jossa olosuhteet, pelikaverit, kilpailun määrä, kovat pelit, valmennus ja muut resurssit tarjoavat hyvän kehittymisympäristön. Siirtyminen kansainväliseen ympäristöön on toki pelaajalle iso askel, eikä välttämättä sovi kaikille.

Minkälaiseen kulttuuriin pelaajat ulkomailla törmäävät? Alla muutamien suomalaisten nuorten ulkomaille siirtyneiden pelaajien viime vuosina antamia lausuntoja, jotka liittyvät aika olennaisesti tähän kilpailullisuuden teemaan.

Mikael Soisalo synt. 1998 (Middlesbrough), Iltalehti 15.12.2017

”Jos nuorena lähtee ulkomaille, pitää olla helvetin kova nälkä. Kukaan ei ymmärrä, että kilpailu on niin paljon kovempaa siellä – varsinkin, jos menet isoon akatemiaan, niin täytyy ymmärtää, että koko juniorijoukkue on täynnä lahjakkuuksia.

Anssi Suhonen synt. 2001 (HSV), Yle 28.3.2017

”Tempo treeneissä on kovempi kuin Suomessa. Ne ovat kovia poikia pelaamaan jalkapalloa”

Minun pitää näyttää joka pelissä, että olen hyvä. En mieti hirveästi mitä muut ajattelevat, pelaan vain omaa peliäni.”

Miki Virtanen synt. 1999 (Everton à Aderdeen), Iltalehti 2.2.2018

Vaikka luulet, että olet kuinka hyvä pelaaja tahansa, on aina joku, joka on yhtä hyvä tai parempi. Pitää työskennellä kovaa, että tulee paremmaksi. Mikään täällä ei tule ilman yrittämistä”

Maximus Tainio synt. 2001 (Tottenheim) Iltasanomat 24.5.2017

Suomalaisen edustamassa ikäluokassa on vähän alle 20 pelaajaa, joista vain kolme ulkomaalaisia. ”Kilpailu on kovaa,” Maximus tietää.

Otto Huuhtanen synt. 2000 (Newcastle), Aamulehti 31.1.2017

”Jos vertaa näitä kavereita samanikäisiin suomalaispelaajiin, nämä ovat aika paljon teknisempiä ja intohimoisempia. Kaikki haluavat ammattilaisiksi ja yrittävät aina täysillä”

Timo Stavitski synt. 1999 (SM Caen, Ranskan liiga), Helsingin sanomat 16.1.2018

”Tämä tuntuu siltä, että kaikki on mahdollista. Se vaatii paljon töitä. Vaikka minulla on pitkä sopimus, näytin jo ensimmäisissä treeneissä, että haluan kentälle nopeasti. Tuntuuhan tämä uskomattomalta”

Emmaliina Tulkki synt. 2000 (Linköpings FC) – Tamperelainen 21.2.2017

”Viikkorytmi täällä on kevyempi ja tarkasti suunniteltu. On tärkeää olla peleissä iskussa. Pelipäivän jälkeen on aina palauttavat treenit ja seuraavana päivänä aina lepopäivä. Viikossa kolmena päivänä harjoittelemme vain kerran päivässä ja kahtena päivänä kaksi kertaa, aamulla ja illalla. Itselleni jää nyt enemmän vastuuta harjoittelemisen suhteen. Harjoituksia on vähemmän verrattuna Suomeen. Treenaan usein siis omatoimisesti aamulla tai harjoitusten jälkeen.”

”Nopeampi tempo ja taitavammat pelaajat nostavat paljon treenin laatua ja kuormitusta. Harjoituksissa pallon kanssa ei olekaan niin paljon aikaan ja asiat täytyy tehdä nopeammin.”

Näin siis pelaajat kokevat muutoksen ja ennen kaikkea kilpailullisuuden. Kysymys kuuluu, tukeeko toimintamme pelaajien kilpailullisuutta ja voitontahtoa niin, että kilpailun kovetessa pelaaja haluaa olla entistä parempi ja on valmis ponnistelemaan sen eteen vai lamaantuuko pelaaja ja antaa periksi?

SHA

Onko suomalaisessa toimintaympäristössä riittävästi kilpailua?

Usein kuulee kysymyksen, missä iässä voi kilpailla? Mielenkiintoinen kysymys sinänsä, koska lapsethan kilpailevat luonnostaan ja toisaalta urheilun puhtain arvo on kilpailu. Kysymys kertoo kuitenkin toimintaympäristöstä, jossa elämme. Koulussa ei anneta enää arvosanoja alemmilla luokilla ja kaveriin ei saa verrata. Jostain näkökulmista varmasti hyvää kehitystä, mutta entäpä urheilussa, jossa on kyse kilpailemisesta ja voittamisesta (vrt. liikunnan ja urheilun määrittelyn ero)?

”Ulkomaisille pelaajille on suomalaisia pelaajia tärkeämpää voittaminen ja oman paremmuuden osoittaminen.”

Tähän väliin pieni yhteenveto SHA:n kansainvälisen tapahtuman itsearviointien tuloksista. Alla olevassa kuvassa on verrattu suomalaisten 2005- ja 2006- syntyneiden pelaajien itsearviointien keskiarvoja kahden ulkomaisen (Tanska, Hollanti) seuran pelaajien keskiarvoihin sisäisessä motivaatiossa, tehtävä- ja kilpailusuuntautumisessa sekä motivaatioilmastossa. Lue lisää tapahtumasta täältä.

Kuvasta voidaan nähdä, että sekä suomalaisten että ulkomaisten pelaajien sisäinen motivaatio ja harjoituksista nauttiminen ovat erittäin korkeita. Myös tehtäväsuuntautunut tavoiteorientaatio ja tehtäväsuuntautumista tukeva motivaatioilmasto ovat molemmilla ryhmillä korkeat ja erot ovat pieniä ryhmien välillä.

Suurimmat erot suomalaisten ja ulkomaisten pelaajien välillä ovat kilpailusuuntautuneessa tavoiteorientaatiossa ja kilpailusuuntautumista tukevassa motivaatioilmastossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaisille pelaajille on suomalaisia pelaajia tärkeämpää voittaminen ja oman paremmuuden osoittaminen. Toisaalta myös ulkomaisten pelaajien harjoitusympäristössä korostuu enemmän kilpailu-/ peli-/kamppailutilanteiden voittaminen ja pätevyyttä arvioidaan suoritusten onnistumisen/ tilanteiden voittamisen kautta.

 

Kuva 1. Sisäisen motivaation, tavoiteorientaation ja motivaatioilmaston itsearviointien vertailu suomalaisilla ja ulkomaisilla 2005- ja 2006-syntyneillä pojilla.

Erot kilpailullisuudessa suomalaisten ja ulkomaisten pelaajien välillä näkyvät siis 12-13-vuotiailla pelaajilla. On mielestäni selvää, että ulkomaisten pelaajien kilpailullisuus ja kilpailullisuutta tukeva motivaatioilmasto ovat kilpailuetuja matkalla huippupelaajaksi. Pelaajat kasvavat jo pienestä pitäen ympäristössä, jossa on tärkeää voittaa, kilpailla omasta pelipaikasta ja olla muita parempi. Samanaikaisesti heidän sisäinen motivaatio ja tehtäväsuuntautuneisuus ovat korkeita eli he nauttivat harjoittelusta ja heille on tärkeää myös yrittäminen, kehittyminen ja oppiminen.

Suomalaisten pelaajien osalta motivaation näkökulmasta asiat ovat hyvin. Harjoitusympäristö tukee pelaajien sisäistä motivaatiota tukemalla tehtäväsuuntautuneisuutta, autonomiaa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja harjoituksista nauttimista. Tämä on siis osa-alue, josta meidän ei ainakaan yhteistyöseurojemme osalta tarvitse olla huolissaan – viesti sisäisen motivaation merkityksestä on mennyt perille. Mutta tukeeko harjoitusympäristömme alhaisen kilpailullisuuden takia optimaalisesti myös huippupelaajaksi kehittymistä? Itse uskon, että oikealla tavalla asteittain kilpailullisuutta lisäämällä voimme auttaa pelaajia valmistautumaan heidän jossain vaiheessa huippupelaajaksi halutessaan kohtaamaan kovaan kilpailuun.

Mitä voimme tehdä asialle?

Ensin voisimme määritellä kilpailemisen. Joukkuepalloilussa osaamista mitataan peleissä eli peli on kilpailemisen virallinen muoto. Pelin sisällä kilpailua vastustajan kanssa on jokainen kaksinkamppailu-, 1v1, 2v1 ym. tilanne. Toisaalta on kilpailua pelin parhaan pelaajan tittelistä, maalien/ syöttöjen määristä, torjunnoista, puhtaista taklauksista, riistoista… Peliin liittyen kilpailua on myös kilpailu pelipaikoista joukkueen sisällä.

”Ulkomaisten pelaajien kilpailullisuus ja kilpailullisuutta tukeva motivaatioilmasto ovat kilpailuetuja matkalla huippupelaajaksi.”

Harjoituksissa kilpailu tulee mukaan pienpeleissä ja niihin liittyen edelleen 1v1 tilanteissa, kaksinkamppailuissa, pallolle ensimmäisenä ehtimisessä… Pienpelien lisäksi muihin harjoitteisiin saadaan helposti mukaan kilpailua esim. ottamalla aikaa nopeus-/ ketteryysharjoitteissa, viestikilpailuilla tai muilla tavoitteiseen sopivalla mittarilla. Hyvä kilpailemisen aihe on myös kehittymisen määrä – huomioidaan/ palkitaan paras kehittyjä. Erilaisia kilpailumuotoja kehittämällä jokainen voi olla voittaja.

”Kysymys kuuluukin ”ruokkiiko vai tappaako” toimintaympäristömme luonnollista kilpailua?”

Kilpailullisuuden näkökulmasta olennaista on myös, mistä annamme palautetta ja mikä on merkityksellistä. Nostammeko esiin yrittämistä ja kehittymistä vai onnistumista ja tilanteiden voittamista. Motivaatiokyselyjen perusteella yrittämisestä, kehittymisestä ja oppimisesta annetaan palautetta ja tämä vahvistaa sisäistä motivaatiota. Mutta onko toiminnassamme riittävän arvokasta ja merkityksellistä myös oikea osaaminen ja voittaminen?

Suomalaisessa kulttuurissa ”parhaat” pelaajat leimataan helposti ylimielisiksi ja siksi heidän osaamistaan ei korosteta. Ei saa olla liian hyvä, ettei vaan ylpisty. Jos on hyvä laukomaan, pitää syöttää. Paras pelaaja ei saa tehdä maaleja harjoituksissa. Kysymys kuuluukin ”ruokkiiko vai tappaako” toimintaympäristömme luonnollista kilpailua? Saako toiminnassa olla ”paras” ja palkitaanko siitä? Vai onko yrittäminen ja kehittyminen ainoa mittarimme?

Välillä kuulee jopa pelaajien suusta pelin jälkeen, että hävittiin, mutta oltiin parempia kuin vastustaja. On toki tärkeää löytää hävitystä pelistäkin onnistumisia, mutta emme voi luoda kulttuuria, jossa voittamisella ei ole merkitystä tai ajattelemme, että parempi ei voita. Tällaisessa kulttuurissa en usko voittajien kasvavan.

Mielestäni huippupelaajaksi kehittymisen näkökulmasta on olennaista haluta olla paras ja voittaa. Tähän haluun vaikuttaa olennaisesti se annetaanko toimintaympäristössä parhaudelle ja voittamiselle merkitys – onko se tärkeää. Samanaikaisesti pitää ymmärtää, että nyt parhaana oleminen tai voittaminen ei riitä vaan huomenna pitää olla parempi. Onnistuminen pelissä tulee nähdä kovan harjoittelun ja kehittymisen tuloksena.

Ajattelisin niin, että meidän on asteittain lisättävä kilpailullisuutta toimintaamme, jotta huippupelaajaksi haluavat pelaajat ovat valmiita heidän myöhemmin kohtaaman kovan kilpailun ja sen kohdatessaan he saavat kilpailusta energiaa ja tahtoa tehdä yhä enemmän työtä pärjätäkseen sen sijaan, että luovuttavat ja antavat periksi. Kilpaileminen – onnistumisineen ja epäonnistumisineen sekä voittamisineen ja häviämisineen – aiheuttaa suuria tunteita, eikä sitä tarvitse pelätä. Siitä urheilussa on kysymys.

 

Hannele Forsman, Eerikkilän valmennuskeskuksen kehityspäällikkö

Salibandymaajoukkueiden kokonaisvaltainen kehittymisen seuranta

Salibandyliiton tavoitteena on olla maailman paras salibandymaa vuonna 2028. Yksi tämän tavoitteen saavuttamiseen liittyvä valinta on kokonaisvaltaisen kehittymisen seurannan aloittaminen kaikissa maajoukkueissa yhteistyössä FBA:n kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, sitä että kaikki maajoukkueet käyvät kehittymisen seuranta -tapahtumassa Eerikkilässä 1–2 kertaa vuodessa riippuen kaksivuotisten MM-kisaprojektien vaiheesta.

Maajoukkueiden kehittymisen seuranta on luonnollinen jatkumo vuonna 2015 alkaneelle FBA-toiminnalle, joka vuonna 2017 muuttui liiton viralliseksi MAAJOUKKUETIE- toiminnaksi. Tämän jatkumon kautta meillä on mahdollista seurata laaja-alaisesti maamme parhaiden pelaajien kehittymistä 12-vuotiaista aina aikuisiin asti. Osa kehittymisen mittareista on koko matkan ajan samoja, mikä antaa mahdollisuuden vertailla kehittymistä eri ikävaiheissa.

Mitä salibandy lajina vaatii?

Salibandymaajoukkueiden kokonaisvaltainen kehittymisen seuranta perustuu luonnollisesti salibandyn lajivaatimuksiin ja toisaalta Eerikkilän valmennuskeskuksen filosofiaan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kehittymisen seurannasta. Kokonaisvaltaisen kehittymisen osa-alueista voit lukea lisää täältä. Tässä kirjoituksessa siirrymme suoraan salibandyn lajivaatimuksiin, joita on alla käsitelty eri näkökulmista.

Salibandyottelu kestää 60min (ottelutapahtuma verryttelyineen noin 3,5h; pelissä 7-10 vaihtoa/ erä, vaihdon kesto 30-60s)

  • edellyttää erinomaista aerobista kestävyyttä ja kykyä toistaa lyhyitä intensiivisiä sprinttejä ja suunnanmuutoksia (palautuminen)
  • edellyttää pitkissä intensiivisissä vaihdoissa maitohapon sieto- ja poistamiskykyä (korkea anaerobinen kynnys)
  • edellyttää kykyä toistaa laadukkaita taitosuorituksia ja tehdä oikeita valintoja (päätöksenteko) koko ottelutapahtuman ajan
  • edellyttää kykyä säilyttää hyvä keskittyminen koko ottelutapahtuman ajan

 Salibandyottelu ratkeaa 1v1-tilanteiden voittamiseen ja/tai 2v1-tilanteiden syntymiseen ja niiden voittamiseen

  • edellyttää erinomaista voimantuottokykyä / ketteryyttä / nopeita suunnanmuutoksia ilman palloa ja pallon kanssa
  • edellyttää kykyä toistaa lyhyitä intensiivisiä suorituksia (maitohapotonta nopeuskestävyyttä) sekä kykyä palautua nopeasti lyhyestä intensiivisestä suorituksesta
  • edellyttää kaksinkamppailutilanteissa koko kehon voimantuottoa ja tasapainoa (”kroppa on timmissä”)
  • kykyä hallita palloa ja tehdä oikeita valintoja nopeissa tilanteissa paineen alla
  • kykyä/ uskallusta toteuttaa rohkeasti pelitilanneroolin mukaisia tehtäviä

 Salibandyn koko kausi

  • edellyttää erinomaista aerobista kestävyyttä ja lihaskuntoa (palautuminen, vammojen ennalta ehkäisy)
  • edellyttää kykyä säilyttää/ kehittää voimantuotto-ominaisuuksia koko kauden ajan (progressiivinen kehitys)
  • edellyttää hyvää liikkuvuutta, lihastasapainoa ja liikehallintaa (vammojen ennaltaehkäisy)
  • edellyttää jatkuvaa fyysisten ominaisuuksien kehittämistä ja ylläpitoa (ohjelmointi ja viikkorytmitys)
  • edellyttää pitkäjänteistä keskittymistä ja progressiivista harjoittelua yksilön teknis-taktisissa valmiuksissa ja joukkuepelaamisessa (ratkaisujen, valintojen ja ajoituksen laadukkaampi toteuttaminen pelitilanteissa)
  • edellyttää teknisen kyvyn ja pelin ymmärryksen kehittämistä ja ylläpitoa (harjoittelun suunnittelu, videot, yksilöllinen palaute)
  • edellyttää halua/motivaatiota tehdä asioita optimaalisesti sekä salibandykentällä että kentän ulkopuolella (harjoittelu, pelaaminen, ravinto, uni, koulu…)

 Salibandyn arvokisat (U19 5 päivää, 5 peliä; Aikuiset alkusarja 4 päivää, 3 peliä + 5 päivää, 3 peliä = 9 päivää, 6 peliä)

  • edellyttää erinomaisia nopeus/ ketteryys/ voimantuotto-ominaisuuksia (KV-pelin vaatimukset)
  • edellyttää kykyä säilyttää voimantuotto-ominaisuuksia koko turnauksen ajan
  • edellyttää erinomaista aerobista kestävyyttä, maitohapotonta ja maitohapollista nopeuskestävyyttä sekä lihaskuntoa (palautuminen, vammojen ennaltaehkäisy, sairastumisen ennaltaehkäisy)
  • edellyttää hyvää liikkuvuutta, lihastasapainoa ja liikehallintaa (suorituskyvyn ylläpito, rasitusvammojen ennaltaehkäisy)
  • edellyttää kykyä kokonaisvaltaisen kuormituksen hallintaan (ravinto, uni, lihashuolto, muut tekeminen…)
  • edellyttää jatkuvaa havaintojen tekemistä – oikeita johtopäätöksiä ja valintoja joukkueen kollektiivisessa toiminnassa ja omassa peliroolissa
  • edellyttää kokonaisuuden sekä oman roolin sisäistämistä (selkeä konkreettinen) sekä kykyä toteuttaa pelissä oman peliroolin tehtävät tilannekohtaisesti (konkreettinen)
  • edellyttää keskittymiskykyä, henkistä vahvuutta ja uskoa itseensä ja joukkueeseen, jonka seurauksena rohkeaa tilanteisiin menemistä ja toteuttamista

Miten seuraamme salibandymaajoukkueiden kokonaisvaltaista kehittymistä?

Edellä listattuihin lajivaatimuksiin pohjautuen olemme yhteistyössä salibandyliiton kanssa kehittäneet konseptin, jolla seuraamme pelaajien kokonaisvaltaista kehittymistä. Taulukossa 1 on esitetty, minkä ominaisuuksien/ taitojen kehitystä seuraamme, miksi seuraamme sitä ja miten sitä seuraamme.

Taulukko 1. Salibandymaajoukkueiden kokonaisvaltainen kehittymisen seuranta – konsepti.


Missä mennään tällä hetkellä?

Maajoukkueiden kokonaisvaltainen kehittymisen seuranta alkoi tänä vuonna U19-poikien leirillä huhtikuun lopussa ja jatkui U23 miesten, miesten ja naisten maajoukkueiden leireillä toukokuun lopussa. Näiden tapahtumien kautta saimme kuvan siitä, missä tällä hetkellä mennään eri osa-alueilla suhteessa asettamiimme tavoitetasoihin.

Taulukossa 2 on esitetty vihreällä taustalla miesten ja naisten tulevan huippupelaajan tasot, jotka on johdettu olemassa olevasta datasta yhdistettynä pelin nopeutumiseen ja kansainvälisen kilpailun kovenemiseen liittyvästä vaatimustason noususta. Taulukossa on myös toukokuun lopun testeistä miesten ja naisten maajoukkueiden parhaat tulokset ja 5 parhaan tuloksen keskiarvot. Tulokset kertovat siitä, missä tällä hetkellä maajoukkueiden fyysisesti parhaat pelaajat menevät eri ominaisuuksissa.

Taulukko 2. Miesten ja naisten maajoukkueiden paras tulos ja 5 parhaan tuloksen keskiarvo verrattuna asetettuihin tulevan huippupelaajan tasoihin.

 

Käytännön testien lisäksi pelaajat täyttivät itsearviointeja liittyen omaan osaamiseensa kentällä ja toisaalta omaan toimintaan kentällä ja sen ulkopuolella. Alla on esitetty naisten ja miesten maajoukkueiden koettujen pelitaitojen vastausten keskiarvot hyökkäystaidoissa ja fyysisissä ominaisuuksissa. Kysymyksiin vastatessa pelaajille annettiin ohjeeksi miettiä viimeisiä pelejä Ruotsia vastaan ja vastata asteikolla 1-5 (1= ei lähes koskaan; 5 = aina). Vastaukset kuvastavat, pelaajien oman osaamisen/ pätevyyden tunnetta kentällä, kun vastassa on se kovin mahdollinen eli Ruotsi. Käytännössä pelaajat kokevat olevansa vahvimmillaan niissä asioissa, joissa joukkueen keskiarvo on korkein ja heikoimmillaan niissä, joissa se on matalin.

Kuva 1. Naisten ja miesten maajoukkueiden koetut hyökkäystaidot ja fyysiset ominaisuudet pelissä (asteikko 1-5).

Pelaajien toimintaan kokonaisvaltaisen kehittymisen eri osa-alueilla päästiin kiinni itsearvioinnilla, jossa pelaajat miettivät omaa tekemistään viimeisen kahden viikon aikana. Jokaiseen kuvassa 2 olevaan osa-alueeseen oli 2-8 kysymystä, joihin pelaajat vastasivat asteikolla 1-4 (1 = ei koskaan/ ei pidä paikkansa; 4 = aina/ pitää täysin paikkansa). Kysely on rakennettu niin, että pelaajan vastatessa kaikkiin kysymyksiin 4, toimii hän ”optimaalisesti” kokonaisvaltaisen kehittymisen näkökulmasta. Alla olevassa kuvassa suuri luku/ viivan oleminen lähellä ulkokehää kuvastaa kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta erinomaista toimintaa.

Kuva 2. Naisten ja miesten maajoukkueiden toiminta kokonaisvaltaisen valmennuksen eri osa-alueilla (asteikko 1-4).

Tulosten hyödyntäminen käytännössä

Edellä on kuvattu kokonaisvaltaisen kehittymisen seurannan tuloksia yleisellä tasolla, mikä auttaa meitä kaikkia ymmärtämään nykytilaa ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Olennaisinta kuitenkin on tulosten hyödyntäminen tässä ja nyt pelaajien kehittymisprosesseissa. Eerikkilän/FBA:n rooli prosessissa on kerätä dataa, tarjota sitä ymmärrettävässä muodossa joukkueille ja antaa toimenpidesuosituksia. Tämä toteutettiin testipäivän jälkeisissä palautetilaisuuksissa, joissa pelaajilla oli myös mahdollisuus kysyä mahdollisesti epäselviä asioita.

Kehittymisen seurannan tulokset ovat pelaajien ja valmentajien saatavilla MyEWay-ympäristössä, jonka kautta jokaiselle pelaajalle voidaan asettaa henkilökohtaisia tavoitteita ja suunnitelmia tulevaan harjoitteluun/tekemiseen. Kokonaisuuden kannalta tärkeää on pelaajan, maajoukkuevalmentajan ja seuravalmentajan yhteistyö pelaajan kehitysprosessissa.

Seuraavan kerran naisten ja miehen maajoukkueiden kehitystä seurataan heinäkuun lopussa, jolloin nähdään, minkälaista kehittymistä kesän aikana on tapahtunut. Prosessin kautta päästään kiinni valmennuksen ytimeen eli siihen kehittääkö kokonaistoiminta pelaajia vai ei.

 

Hannele Forsman, Eerikkilän valmennuskeskuksen kehityspäällikkö

Kehittääkö harjoittelumme pelaajia?

Sami Hyypiä Akatemia on keskittynyt perustamisestaan eli vuodesta 2011 asti seuraamaan nuorten jalkapalloilijoiden kokonaisvaltaista kehittymistä. Tavoitteena on ollut tuottaa seuroille, valmennuspäälliköille, valmentajille ja pelaajille tietoa pelaajien kehittymisestä eri osa-alueilla. Toiminnassa mukana olevat pelaajat harjoittelevat tai pelaavat iästä riippuen ohjatusti kolmesta kymmeneen kertaan viikossa tavoitteena kehittyä jalkapalloilijoina. Olennaista onkin päästä kiinni siihen kehittääkö harjoittelu ja pelaaminen oikeasti pelaajia ja kuinka paljon?

SHA toiminta on laajentunut ja keskittyy nykyään myös yli 15-vuotiaiden kehittymisen seurantaan

Aloitimme viime syksynä uutena toimintamallina yli 15-vuotiaiden kehittymisen seuranta -prosessin viiden seuran (HJK, Honka, Ilves, KäPa, TPS) yli 15-vuotiaiden joukkueiden kanssa. Jokaisesta seurasta mukana prosessissa on kaksi poika-/miesjoukkuetta ja lisäksi Hongasta ja Ilveksestä kaksi tyttö-/naisjoukkuetta.

Prosessiin sisältyy pelaajien kokonaisvaltaisen kehittymisen seurannan lisäksi kiinteä valmentajien koulutusprosessi, jonka sisällä on toisaalta analysoitu pelaajien kehittymistä ja kehittämistä ja toisaalta käytetty aikaa seurojen valitsemiin sisältöasioihin (esim. fyysinen valmennus, henkinen valmennus).

Kuvassa 1 on esitetty toiminnassa mukana olevien joukkueiden kanssa kaudella 2017–2018 toteutettu/toteutettava kokonaisprosessi, jonka tavoitteena on tukea joukkueiden valmentajien ja pelaajien toimintaa sekä kokonaisvaltaista kehittymistä.

Kuva 1. SHA Elite yli 15-vuotiaiden kehittymisen seurannan kokonaisprosessi.

Kehittyminen talven aikana

Kaikki toiminnassa olevat joukkueet on testattu kokonaisvaltaisen valmennuksen eri osa-alueilla nyt kaksi kertaa – syksyllä 2017 ja keväällä 2018 – ja on aika tarkastella kehittymistä.

Keskityn tässä jutussa fyysisten ominaisuuksien kehittymisen tarkasteluun B-ikäisten (alle 17 v.) poikien osalta (6 joukkuetta), muista osa-alueista kirjoitan myöhemmin. Alla olevissa kahdessa kuvassa (kuvat 2 ja 3) on pelaajat jaettu viiteen osaan prosentuaalisen kehittymisen perusteella. Vihreällä on kuvattu kehittyneiden pelaajien osuutta, keltaisella tason säilyttäneiden pelaajien osuutta ja punaisella heikentyneiden pelaajien osuutta kaikista syksyllä ja keväällä testatuista pelaajista. Syksyllä ja keväällä testattujen pelaajien määrä (samat pelaajat molemmissa testeissä) näkyy testikohtaisesti kuvaajien vaaka-akseleilta.

Kuva 2. SHA Elite yli 15-vuotiaiden kehittymisen seurantaan osallistuvien pelaajien kehittyminen syksy 2017-kevät 2018 nopeudessa, ketteryydessä, suunnanmuutostesteissä ja maitohapottomassa nopeuskestävyydessä.

Kuva 3. SHA Elite yli 15-vuotiaiden kehittymisen seurantaan osallistuvien pelaajien kehittyminen syksy 2017-kevät 2018 kevennyshypyssä, kestävyydessä ja lihaskunnossa.

Kuvista 2 ja 3 nähdään, että noin puolet molemmissa testitapahtumissa mukana olleista pelaajista on kehittynyt talven aikana ja noin puolet on säilyttänyt tasonsa tai heikentynyt. Suurimmat prosentuaaliset kehitykset nopeus- ja ketteryystyyppisissä testeissä vaihtelevat 5–8 % testistä riippuen. Kevennyshypyssä suurimmat suhteelliset kehitykset olivat 15–20 % välissä ja kestävyydessä sekä lihaskunnossa yli 20 %.

Edellä esitetyissä kuvissa on mukana eri joukkueiden pelaajia, mutta tarkastellessa yksittäisiä joukkueita tilanne on hyvin samankaltainen eli osa pelaajista on kehittynyt ja osa ei. Tai toisaalta osassa ominaisuuksista on kehitytty ja osassa ei. Miksi näin? Kysyessäni tätä suoraan pelaajilta palautetilaisuudessa sain seuraavia vastauksia: ”pelaajat kehittyvät eri tavalla”; ”osa tekee täysillä ja osa ei”; ”osa nukkuu riittävästi, osa ei”, ”osa syö hyvin ja osa ei”… Hyvin olivat pelaajat jäljillä vai mitä?

Milloin pelaajat kehittyvät tai eivät kehity?

Kehittyminen fyysisissä ominaisuuksissa vaatii systemaattista harjoittelua valittuihin painopisteisiin liittyen vähintään kolme kertaa viikossa. Määrän lisäksi olennaista on harjoittelun laatu – harjoitteet on tehtävä ominaisuuksien kehittymisen periaatteiden mukaisesti. Periaatteessa hyvin yksinkertainen asia, mutta miksi niin monesti kuitenkin törmätään siihen, etteivät pelaajat kehity toivotusti?

Jos harjoittelu ei kehitä pelaajia voi syynä olla:

  1. vääränlainen ohjelma
  2. liian lyhyt aika ohjelman toteuttamiseen/ epäsystemaattinen toteutus
  3. vääränlainen toteutus
  4. muu toiminta, joka estää kehittymisen (esim. unen tai ravinnon puute)
  5. testitilanteen vakioinnin epäonnistuminen.

 

  1. Onko viikkotasolla oikeasti kolme ominaisuutta kehittävää harjoitusta?

Harjoittelun ohjelmointiin liittyen kysymys kuuluu, olemmeko harjoitelleet systemaattisesti 4–6 viikon harjoitusjakson ajan vähintään kolme kertaa viikossa ominaisuutta, jota haluamme kehittää joko laji- tai ohjeisharjoittelun kautta?

  1. Olemmeko harjoitelleet riittävän monta viikkoa suunnitelman mukaisesti?

Systemaattiseen harjoitteluun liittyen kysymys kuuluu, montako viikkoa olemme oikeasti harjoitelleet suunnitelman mukaisesti? Onko 6 viikon harjoitusjaksosta jokaisena viikkona toteutunut kolmen kerran sääntö vai kenties vain osana viikoista?

  1. Onko ominaisuutta harjoiteltu periaatteiden mukaisesti?

Harjoittelun toteutukseen liittyen kysymys kuuluu, onko ominaisuutta oikeasti harjoiteltu periaatteiden mukaisesti joukkue- ja yksilötasolla? Onko periaatteesta muistutettu ja asiaa vaadittu?

  1. Onko muu toiminta/ harjoittelu estänyt kehityksen?

Ovatko pelaajat nukkuneet ja syöneet riittävästi ja säännöllisesti, mikä on mahdollistanut kehityksen? Onko kokonaiskuormittuminen hallinnassa? Onko jokin muu harjoittelu syönyt painopisteenä olevan asian kehittymistä? Ovatko pelaajat olleet terveenä?

  1. Onko testitilanne ollut vertailukelpoinen suhteessa edelliseen?

Onko valmistautuminen testipäivään ollut samanlainen (edellisten päivien kuormitus, alkulämmittely yms.)? Ovatko testiolosuhteet olleet samanlaiset?

Palaan ihan jutun alussa esittämääni kysymykseen kehittääkö harjoittelu pelaajia oikeasti vai ei. Vain seuraamalla kehitystä ja analysoimalla tuloksia voimme saada vastauksen kysymykseen. Tulosten analysoinnissa kaivataan objektiivista lähestymistapaa, jossa rehellisesti katsotaan peiliin ja opitaan sekä kehittymisestä että kehittymättömyydestä.

Edellä mainituista kysymyksistä kohta 5 on ongelmallinen, koska käytännössä sen kautta voidaan aina selittää kehittymättömyyttä, jonka seurauksena ei päästä kiinni oikeaan kehittymiseen tai kehittymättömyyteen. Tässä meillä on vielä yhdessä opittavaa – vakioidaan testeihin valmistautuminen ja testiolosuhteet niin, ettei selittelylle jää varaa vaan pääsemme kiinni kysymyksiin 1–4 ja voimme aidosti iloita kehityksestä tai toisaalta oppia kehittymättömyydestä.

Millä tasolla B-pojat menevät fyysisissä ominaisuuksissa tällä hetkellä?

Fyysiset ominaisuudet antavat jalkapalloilijalle suoritusreserviä ja mahdollistavat teknis-taktisten taitojen ja ratkaisujen toteuttamisen pelissä. Kun pelaaja ehtii ja jaksaa peleissä, voi hän myös luottaa itseensä ja olla henkisesti vahva. Hyvät fyysiset ominaisuudet mahdollistavat myös määrällisesti ja laadullisesti riittävän harjoittelun sekä terveenä pysymisen.

Alla olevassa taulukossa lopuksi koottuna tämän kevään testien tuloksia suhteessa B-poikien optimaaliseen kehitysvauhtiin, joka johdettu miesten kansainvälisen tason tuloksista (optimaalinen kehitysvauhti testistä riippuen 4 % / 8 % / 16 % alempi kuin miesten KV-taso). Optimaalinen taso tarkoittaa sitä, että pelaaja on kyseisessä ominaisuudessa varmasti hyvässä kehitysvauhdissa omassa ikäluokassaan eikä ominaisuuden puute ole esteenä jalkapallossa menestymiselle. Taulukon toisessa sarakkeessa on keväällä optimaalisen kehitysvauhdin saavuttaneiden pelaajien määrä, kolmannessa sarakkeessa on pelaajien kokonaismäärä ja viimeisessä sarakkeessa pelaajien tulosten keskiarvo.

Testistä riippuen keväällä optimaalisessa kehitysvauhdissa oli siis 3–20 pelaajaa. Määrällisesti eniten pelaajia optimaalisessa kehitysvauhdissa oli SM-juoksussa ja nopeuskestävyydessä; vähiten ketteryydessä, hypyissä ja lihaskunnossa.

Taulukko 1. Testattujen B-poikien (alle 17v) taso keväällä 2018.

Uskon, että kiinnittämällä yhä enemmän huomiota sekä laji- että oheisharjoittelun fyysisiin vaikutuksiin ja panostamalla rohkeasti tiettyjen osa-alueiden kehittämiseen tulee taulukko jatkossa näyttämään hyvinkin erilaiselta. Ennustan, että jo ensi vuonna samaan aikaan meillä on enemmän pelaajia vihreällä alueella kuin tällä hetkellä. Tämä antaa meille valmiudet pelata myös parempaa jalkapalloa.

Hannele Forsman, Eerikkilän valmennuskeskuksen kehityspäällikkö

 

Tutustu Valmennuskeskuksen kehittymisen seuranta -konseptiin >>

Mikä selittää TiPSin tyttöjen kehityksen?

 

Sami Hyypiä Akatemian (SHA) kehittymisen seurantatapahtuma pitää sisällään peliturnauksen lisäksi mittareita jalkapallossa vaadittavien teknisten, taktisten, fyysisten, henkisten ja sosiaalisten valmiuksien seurantaan. Kehittymisen seurantatapahtuman päätteeksi pelaajille ja valmentajille annetaan palautteet kehittymisestä ja toimenpidesuosituksista. Lisää SHA:n kehittymisen seurantakonseptista ja tapahtumista löydät täältä.

Tikkurilan Palloseura (TiPS) on kuulunut Sami Hyypiä Akatemian yhteistyöseuroihin syksystä 2013 lähtien. Seuran tyttöjen vuonna 2005 syntyneiden (T05) ikäluokka on käynyt kehittymisen seurantatapahtumissa syksystä 2013 lähtien, joten kevään tapahtuma oli heille jo kuudes. TiPS:n tytöt ovat nyt mittareiden mukaan kehittyneet hienosti talvikauden harjoittelun aikana, kun verrataan kehittymisen seurantatapahtuman testituloksia syksy 2017 ja kevät 2018 keskenään. Nyt pureudun erityisesti kehittymisen seurantatapahtuman teknisten ja fyysisten testituloksien kehittymiseen. Millä keinolla kehittyminen voidaan todeta?

Syksyn 2017 kehittymisen seurantatapahtumassa TiPS T05 -joukkueen 11 parhaan tuloksen taso testeissä muihin saman ikäisten SHA-yhteistyöseurojen joukkueiden vertailussa oli keskiarvona sijalla 6/8. Kevään 2018 TiPS T05 -joukkue on keskiarvona sijalla 3/8.

Testien tutkakuva S17-K18 – MyEWay:stä (Vertailussa TiPS T05 ja muut T05 joukkueet – Mitä isompi ”seittikuvio” niin sitä korkeammalla sijoituksella TiPS T05 on verrattuna muihin joukkueisiin)

Testien tutkakuvaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että taso muihin joukkueisiin verrattuna muuttunut parempaan suuntaan. Kehittyminen voidaan siis todeta esimerkiksi vertailuna muihin joukkueisiin mutta myös syvempää tarkastelua on tärkeää tehdä, sillä tason muutokseen pelkästään joukkuevertailulla voi olla useita syitä. Onko muiden joukkueiden taso heikentynyt ja oman joukkueen taso pysynyt samana testauskertojen välillä? Onko pelaajia vaihtunut ja parhaita tuloksia tekevät pelaajat ovat poissa? Vai onko joukkueen ja pelaajien kanssa tehty laadukasta työtä, ja kehittymistä testituloksissa on tapahtunut sen seurauksena kehittymisen seurantatapahtumien välillä?

Yksittäisenä esimerkkinä kehittymisestä otetaan tarkasteluun syöttötesti. Edellisestä kuvasta voidaan todeta, että TiPS T05 on paras joukkue syöttötestissä kevään 2018 testitulosten mukaan joukkuevertailussa. Syksyllä 2017 sijoitus oli 7/8. Mutta miten paljon syöttötesti on sitten parantunut? Testituloksia voidaan tarkastella koko joukkueen, 11 parhaan tuloksen, 5 parhaan tuloksen ja parhaan tuloksen näkökulmasta. Alla olevasta kuvasta voidaan todeta, että kaikissa kohdissa tulokset ovat parempia kuin syksyn 2017 kehittymisen seurantatapahtumassa. Seuraavassa kuvassa näkyy, että syöttötestin tulos parantunut joukkueen 11 parhaan tuloksissa 6.85 %.

Syöttötestin tulokset joukkuetasolla S17-K18 – MyEWay:stä

Syöttötestin kehittyminen prosenttina 11 parhaan tulosta katsottaessa

Joukkueen kaikkia testituloksia kehittymisen prosenttina tarkasteltaessa on joukkueelle keskimäärin tapahtunut kehittymistä 5 % fyysisissä ja teknisissä testituloksissa syksyn 2017 ja kevään 2018 testien välillä. Tämä on upea kehittymisen suunta. Mikäli kehittyminen jatkuu samalla suunnalla, niin kehittymistä tapahtuisi noin 10–15 % vuosittain. Toki tulee ymmärtää mikä on pelaajien lähtötaso, jolloin esimerkiksi kehittyminen paremmalle tasolle heikommalta tasolta paremmalle tasolle on helpompaa. Hyvältä tasolta pystyy silti kehittymään paremmalle tasolle!

Joukkuetta ja pelaajia tarkasteltaessa nähdään, että joukkueella oli mukana 12 pelaajaa kevään 18 kehittymisen seurantatapahtumassa. 7 pelaajaa olivat samoja pelaajia. Miten paljon yksittäinen pelaaja sitten on kehittynyt?

Pelaajan testituloksia MyEWay:stä

 

Kuvassa yhden molemmissa kehittymisen seurantatapahtumissa (syksy 2017 ja kevät 2018) olleen pelaajan kolme testiä tarkastelussa. Kuvan taulukkoa tulkitaan seuraavasti:

Taulukon sarake ”Testitulos” ja ”prosenttimuutos” tulee näkyviin vihreällä, kun tulos on muuttunut paremmaksi edellisestä testistä. Sarake ”Taso” näyttää timanttien määrän, eli mille tavoitetasolle pelaaja testituloksella sijoittuu. Tavoitetasoja on yhdestä timantista viiteen timanttiin. Viimeinen sarake ”tasonmuutos” kertoo, onko pelaaja siirtynyt timanttitasolta toiselle. Kehittyminen timanttitasolta toiselle tulee, kun pelaaja saa selkeästi paremman tuloksen kuin viime kerralla ollut testitulos. Esimerkiksi kuvassa 5-loikka- ja SM-pallotestit ovat kehittyneet edellisestä testikerrasta niin paljon, että hän on päässyt paremmalle tavoitetasolle. Vaikka siis myös syöttötesti on kehittynyt 6 % niin se ei silti ole niin merkittävä testituloksen kehitys, että pelaaja olisi kehittynyt toiselle tavoitetasolle.

Kehittymisen seurantatapahtumista saatujen faktojen avulla olen pystynyt tarkentamaan harjoitussisältöjä oikeaan suuntaan ja toisaalta jos jokin osa-alue on kehittynyt hyvin, on tehdystä harjoittelusta saatu vahvistus, että teemme sen oikein.

Pelaajan testituloksien tarkastelusta voidaan helposti todeta, että hän on upeassa kehittymisen suunnassa. Tavoitetasoista voidaan päätellä esimerkiksi myös se, että pelaaja on jo melko kovalla tasolla testeissä ja silti kehitystä on tapahtunut merkittävästi.

Tärkeintä kehittymisen todentamisessa on vertailla oman joukkueen tason kehittymistä testauskertojen välillä ja loppujen lopuksi tarkastella yksittäisen pelaajan kehittymistä. Omaan kehittymiseen tulisi nostaa suurempi arvo, sillä se on asia, mihin valmentaja ja joukkueen pelaajat voivat vaikuttaa omalla tekemisellään. Mitä tekijöitä on sitten kehittymisen taustalla?

TiPS T05 joukkueen vastuuvalmentajana aloitti Jere Roos lokakuussa 2017. Silloin TiPS T05 joukkue oli vielä melko tuntematon. Jere oli valmentanut seurassa aikaisemmin muita joukkueita ja toimii oto-valmentajana.

Kysyin Jereltä, että mistä tekijöistä joukkueenne upea kehittyminen johtuu?

– Sain silloiselta valmennuspäälliköltä lyhyehkön analyysin SHA:ssa pelatuista peleistä ja siellä todetuista kehityskohteista sekä muutamia pelejä videolla. Tämän lisäksi sain käyttööni joukkueen testitulokset MyEWay-sivuston kautta. Näiden ennalta saatujen tietojen ja parin ensimmäisen harjoituskerran pohjalta laadin talven harjoitussuunnitelman, jonka tavoitteena oli saada pelaajien peruspelaamisen tasoa nostettua. Toinen iso tavoite talvikaudelle oli paremman harjoitusympäristön luominen. Paremmalla harjoitusympäristöllä tarkoitan, että pelaajat olisivat itse kiinnostuneita itsensä kehittämisestä ja valmentaja vie pelaajaa kohti tämän omia tavoitteita. Suurin tekijä pelaajien kehittymiseen on tietenkin pelaajat itse. He ovat tehneet koko talvikauden erittäin hyvin töitä, olleet innostuneita ja kiinnostuneita omasta kehityksestä.

– Syöttämistä olemme harjoitelleet pääasiassa pelaamalla erilaisia pelejä, joissa syöttämällä voidaan ratkoa eteen tulevia ongelmia. Kun sitten pelaajat joutuvat syöttämään, olemme pysähtyneet miettimään minkälaisia syöttöjen esimerkiksi kovuuden tai suunnan suhteen pitää olla, jotta syötöllä voi saavuttaa mahdollisesti jotain etua. Teknisenä suoritteena näiden pelien sisällä on myös katsottu, että miten sitä palloa pitää potkaista ja ehkä pysähdytty hetkeksi parin kanssa syöttelemään, jotta on löydetty oikea suoritus teknisesti.

– Syöttämisestä tulikin mieleen, että yksi iso painopiste talvikaudella oli vahvistaa pelaajien rohkeutta pitää palloa itsellä enemmän, suojata ja kuljettaa. Huomasin syksyllä, että lähes poikkeuksetta pelaajat pyrkivät aina syöttämään pallon pois itseltä eikä peli oikeastaan päässyt etenemään mihinkään. Ohjeena annoin pelaajille, että ”syötä vasta kun on pakko” ja taas pohdimme milloin on pakko syöttää. Näitä tilanteita löytyi sitten kun prässi on liian kova ja pallon voi syöttää omalle pelaajalle, joka pystyy pitämään pallon joukkueella tai vaikka on pakko syöttää jos omalla joukkuekaverilla on selkeästi parempi etu vaikka itselläkin on tilaa ja aikaa pitää palloa. No, tämä ajatusmaailma ei ole tietenkään vielä ihan täysin valmis, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Entä mitä faktoja on hyödynnetty joukkueen arjessa sekä miten ne näkyvät joukkueen toiminnassa?

–Kehittymisen seurantatapahtumista saatujen faktojen avulla olen pystynyt tarkentamaan harjoitussisältöjä oikeaan suuntaan ja toisaalta jos jokin osa-alue on kehittynyt hyvin, on tehdystä harjoittelusta saatu vahvistus, että teemme sen oikein. Faktoja on myös katsottu pelaajien kanssa läpi ja mietitty, että mitä ja miten pitää harjoitella, että haluttuja asioita saadaan kehittymään. Kehittymisen seurannan tärkein anti näin valmentajan kantilta on ehkä kuitenkin ollut koulutukset ja muiden valmentajien vertaistuki. Koulutuksissa on saanut hyviä työkaluja pelaajien kehittämiseen ja näistä työkaluista ja metodeista on päässyt keskustelemaan muiden valmentajien kanssa

Lue lisää SHA:n kehittymisen seuranta -konseptista >>

Hans Lahti, SHA:n valmentaja ja kouluttaja

 

 

 

 

Henkinen vahvuus, mitä se oikein on?

Salibandyn MAAJOUKKUETIE­–FBA-toiminnan lähtökohtana on huippu-urheilun vaatimusten mukainen toiminta lapsesta aikuiseksi. Tästä lähtökohdasta Eerikkilän valmennuskeskus ja Salibandyliitto keskittyvät MAAJOUKKUETIE­–FBA-toiminnassa pelaajan kokonaisvaltaiseen kehittymisen seurantaan ja kehittämiseen. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme henkistä valmennusta pelaajakehityksessä ja kehittymisen seuranta konseptissamme.

Pelaajakehityksessä yksi keskeinen asia on saada pelaaja kokemaan pätevyyttä, autonomian tunnetta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, minkä seurauksena sisäinen motivaatio itsensä kehittämiseen vahvistuu. Sisäinen motivaatio antaa energiaa jatkuvan kehittymisprosessin toteuttamiseen ja mahdollistaa optimaalisen suorituskyvyn saavuttamisen.

Henkisen vahvuuden näkökulmasta tärkeitä asioita ovat rohkea itsensä toteuttaminen peleissä ja toisaalta pitkäjänteinen halu kehittyä pelaajana. Itseluottamuksen, motivaation ja koetun pätevyyden näkökulmasta olennaista on, että teknis-taktisten taitojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittymisen kautta pelaaja kokee onnistumisia peleissä ja harjoituksissa.

Onnistumiset ja kehittymiset tulee tehdä pelaajille näkyväksi jokapäiväisessä valmennustoiminnassa. Salibandyn pelaajapolulla MAAJOUKKUETIE­–FBA-toiminnassa henkiseen vahvuuteen liittyviä asioita seurataan pelaajille toteutettavien itsearviointien ja kyselyiden kautta. Itsearviointien kautta mitataan muun muassa pelaajien koettu pätevyyttä, tavoiteorientaatiota, motivaatiota ja tavoitteita salibandyyn liittyen. Tavoitteena on ennen kaikkea ymmärtää pelaajien kokemuksia ja ajatuksia harrastuksestaan, ja sitä kautta antaa valmentajille valmiuksia tukea pelaajien kehittymistä.

Koettu pätevyys

Fyysisten ominaisuuksien ja taitojen kehittämisen lisäksi olennaista on tukea pelaajien koettua pätevyyttä osana valmennusprosessia. Koettua pätevyyttä tukemalla voidaan vahvistaa pelaajien sisäistä motivaatiota pelata salibandya. Sisäisen motivaation näkökulmasta tärkeää on myös autonomian tunteen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukeminen päivittäisessä valmennustoiminnassa.

MAAJOUKKUETIE FBA toiminnassa koettua pätevyyttä mitataan pelikeskeisellä koettujen pelitaitojen mittarilla. Pelaajat arvioivat osaamistaan suhteessa oman ikäluokkansa parhaisiin pelaajiin hyökkäystaitoihin, 1v1 taitoihin ja puolustustaitoihin liittyvissä väittämissä (asteikko 1-5; 5= pystyy toteuttamaan asioita ikäluokan parhaita joukkueita vastaan).

Kuvassa 1 on esitetty 02-syntyneiden poikien koettujen pelitaitojen arvioita touko- ja elokuussa 2017. Kuvan perusteella voidaan todeta, että MAAJOUKKUETIE FBA toiminnassa olevat pelaajat kokevat itsensä päteväksi kaikilla koettujen pelitaitojen osa-alueella. Etenkin puolustustaidoissa pelaajat kokevat olevansa hyviä. Muutosta ei kevään ja syksyn välillä koetussa pätevyydessä juurikaan ole.

Kuva 1. 02-syntyneiden pelaajien koetun pätevyyden ja sisäisen motivaation keskimääräiset arviot touko- ja elokuussa 2017 (1=matala; 5= korkea).

Korkea koettu pätevyys näkyy todennäköisesti myös sisäisessä motivaatiossa, joka kuvan 1 mukaan on keskimäärin erittäin korkea (max. 5). Pelaajat siis nauttivat harjoittelusta ja pelaamisesta, mikä luonnollisesti on tärkeää sekä kehittymisen että harrastuksen jatkumisen näkökulmasta.

Yleisen ikäluokkakohtaisen tarkastelun lisäksi olennaista on katsoa tuloksia pelaajakohtaisia, jolloin päästään kiinni esimerkiksi siihen, ovatko pelaajan ja valmentajan näkemykset pelaajan osaamisesta samanlaisia. Tulosten perusteella voidaan myös yhteisissä kehityskeskusteluissa valita pelaajalle kehityskohteita, joita kehittämällä voidaan vahvistaa toisaalta pelaajan osaamista erilaisissa pelitilanteissa ja toisaalta pelaajan koettu pätevyyttä.

Motivaatioilmasto

Valmentaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa sekä pelaajien kehittymiseen että siihen, miten pelaajat harjoittelun ja kokonaistoiminnan kokevat. MAAJOUKKUETIE­–FBA-toiminnassa pelaajien kokemuksiin päästään kiinni muun muassa toteutettavalla motivaatioilmastokyselyllä.

Kuvassa 2 on esitetty 02-syntyneiden pelaajien keskimääräinen kokemus siitä, millainen motivaatioilmasto heidän harjoituksissaan on. Korkea tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto kertoo siitä, että harjoituksissa korostetaan yrittämistä, oppimista ja taitojen kehittymistä. Korkea sosiaalinen yhteenkuuluvuus kertoo yhtenäisistä joukkueista, joissa puhalletaan yhteen hiileen ja harjoituksista nauttiminen siitä, että pelaajat kokevat harjoitukset nautinnollisiksi.

Osa-alueista matalimman arvion saa kilpailusuuntautunut motivaatioilmasto, jossa korostetaan kilpailemista, vertailua ja menestymistä suhteessa muihin. Sisäisen motivaation näkökulmasta tehtäväsuuntautuneisuus on kilpailusuuntautuneisuutta tärkeämpää, mutta alhainen kilpailusuuntautuneisuus herättää kysymyksen siitä tukeeko liian alhainen kilpailusuuntautuneisuus tulevien huippupelaajien kehittymistä, jotka kovassakin paikassa pystyvät ratkaisemaan tilanteita ja haluavat näyttää muille olevansa parempia kuin muut.

Kuva 2. 02-syntyneiden pelaajien motivaatioilmastokyselyn keskimääräiset tulokset touko- ja elokuussa 2017 (1=täysin eri mieltä; 5= täysin samaa mieltä).

 Valmentajan antama palaute

Valmentajan toiminnalla ja palautteen annolla on luonnollisesti erittäin suuri merkitys pelaajien kehittymisen kannalta. Olennainen kysymys on se, auttaako palaute pelaajan kehittymistä ja ajattelun lisääntymistä. MAAJOUKKUETIE­–FBA-toiminnassa valmentajan palautteenantoa seurataan kolmella erilaisella pelaajille, valmentajille ja valmennuspäälliköille toteutetuilla kyselyillä. Ideana on, että valmentaja tekee arvion itsestään, pelaajat valmentajasta ja valmennuspäällikkö valmentajasta. Näin valmentaja saa kuvan siitä, kokeeko hän oman toimintansa samalla vai eri tavalla kuin muut.

Kuvassa 3 on esimerkki yhdestä MAAJOUKKUETIE­–FBA-toiminnassa hyödynnetyn kyselyn tuloksista. Kuvan perusteella voidaan todeta, että keskimäärin MAAJOUKKUETIE­–FBA-toimintaan osallistuvat pelaajat kokevat saavansa enemmän positiivista kuin negatiivista palautetta (1=ei koskaan; 5= erittäin usein). Toisaalta palaute on useamman yleistä kuin yksityiskohtaista ja kohdistuu useimmin joukkueeseen kuin yksilöön. Pelaajien kehittymisen näkökulmasta olennaista olisi kasvattaa etenkin yksityiskohtaisen yksilöllisen palautteen määrää.

Kuva 3. 02-syntyneiden pelaajien valmentajan palautteen annon keskimääräiset tulokset touko- ja elokuussa 2017 (1=ei koskaan/ harvoin; 5= erittäin usein).

Yleisen tason tarkastelun lisäksi olennaista on päästä kiinni siihen, kokeeko valmentaja oman palautteen antonsa samanlaisena kuin pelaajat ja valmennuspäällikkö. Tätä on helppo tarkastella kuvassa 4 olevan tutkakuvaajan kautta. Tässä esimerkkitapauksessa valmentaja kokee antavansa erittäin usein korjaavaa/ ohjaavaa ja havainnollistaa palautetta sekä toisaalta kokee varmistavansa pelaajien ymmärryksen ja huomioivansa pelaajien mielipiteet, kun taas pelaajat kokevat saavansa tämän tyyppistä palautetta melko usein/ usein. Erityisen suuri ero on korjaavan/ ohjaavan palautteen määrässä ja pelaajien mielipiteiden huomioimisessa. Tässä tapauksessa olisi syytä pohdiskella, mistä erot johtuvat ja miten valmentaja voi omaa toimintaansa kehittää, niin että ristiriita poistuu.

Kuva 4. Esimerkki valmentajan omasta arviosta, pelaajien keskimääräisestä arviosta ja valmennuspäällikön arviosta valmentajan palautteen annosta yhden joukkueen näkökulmasta (1=ei koskaan/ harvoin; 5= erittäin usein).

Lopuksi

MAAJOUKKUTIE FBA toiminnassa kerätty faktatieto antaa erinomaiset mahdollisuudet ohjata ja seurata nuorten salibandyn pelaajien kehittymistä koko valtakunnassa. Kokonaisvaltaisen kehittymisen seurannan kautta voidaan auttaa seuravalmentajia suunnittelemaan ja seuraamaan joukkueen/ yksilön toimintaa faktapohjaisesti mutu-tuntuman sijaan. Säännöllisesti ”peiliin katsomalla” voidaan varmistua siitä, että kokonaistoiminta kehittää pelaajia ja suomalainen salibandy menee kovaa vauhtia eteenpäin kaikissa ikäluokissa.

Uskomme vahvasti siihen, että urheilussa menestymisen näkökulmasta tärkeää on lapsuusvaiheessa saada onnistumisia, jotka johtavat korkeaan koettuun pätevyyteen ja sisäiseen motivaatioon harrastaa omaa lajiaan. Olennaista on lajirakkauden syntyminen lapsuusvaiheessa, joka tulee näkymään myöhemmin motivaationa harrastaa lajia. Onnistumisia tulee, kun harjoituksissa on oikean tasoisia haasteita ja harjoittelun toistomäärät ovat riittävän suuret. Onnistumisten kautta pelaaja innostuu harjoittelemaan taitojaan myös omalla ajalla. On pystyttävä konkreettisesti osoittamaan testitulosten, pelien ja pelivideoiden kautta, että pelaaja on potentiaalinen ja hänellä on mahdollisuudet kehittyä huippupelaajaksi. Tähän prosessiin pelaajakehityksessä tarvitaan valmentajan ”kehityssilmää”, ei virheiden nimeämistä.

Miikka Lamu, FBA-päällikkö

Hannele Forsman, valmennuskeskuksen kehityspäällikkö

Banza vs. 1

HJK:n Edustusjoukkueeseen jo viime kaudella noussut 18-vuotias laituri Enoch Banza on saanut SHA:n kautta yksilöllistä valmennusta vastustajan ohittamiseen 1 vastaan 1 –tilanteissa sekä keskityspelaamiseen. Banza on siis saanut täsmäapua Ekkono-metodin avulla oman pelipaikkansa oleellisen asian, ohittamisen, kehittämiseen. Nämä asiat on valittu kehityskohteiksi Ekkono-metodiin kuuluvan pelaajaprofiloinnin avulla.

Mutta millaisia asioita on itse asiassa tehty? Mitä on täsmäapu laituripelaajalle, miten 1 vastaan 1 -tilanteiden onnistumisprosenttia voi kasvattaa? Miten pieniin palasiin ohitustilanne pilkotaan Ekkono-metodin avulla? Mistä osa-alueista tilanteet koostuvat?

”Mitä on täsmäapu laituripelaajalle, miten 1 vastaan 1 -tilanteiden onnistumisprosenttia voi kasvattaa?”

Ensinnäkin on sanottava, että Banza on vahvasti motivoitunut kehittämään itseään , ja siitä syystä tulokset ovat mahdollisia. Se on lähtökohta kaikelle kehittymiselle: sisäinen motivaatio.

Enoch Banza nousi HJK:n edustusjoukkueeseen viime kaudella. Kuva: Taru Nyholm

Tuloksia on haettu kahdella tavalla:

1.taktisilla teoriatunneilla
2.kenttäharjoituksilla.

Taktista osaamista

Taktisilla luennoilla olemme käyneet läpi ennen kaikkea kolmea kokonaisuutta. Ensinnäkin, korostimme lähtökohtaa kentän leveänä pitämisestä ja ajatuksia siitä, miten laitapelaaja voi hyödyntää sisätiloja/keskustaa sopivien tilaisuuksien tullen. Ottaen huomioon Banzan pelityylin, ominaisuudet ja joukkueensa tavan organisoida pelaamista, on ollut tärkeää selittää ja selkeyttää kentän keskikaistojen ensisijaiset käyttäjät. Olemme käyneet läpi teoriaistunnoissa, miksi laitapelaajalle on hyödyksi lähtökohtaisesti pitää leveys kentällä.

Toinen asia taktisilla luennoillamme on ollut kuljettaminen/harhauttaminen. Olemme opettaneet, millaisin erilaisin keinoin Banza voi antaa puolustajalle ”väärää informaatiota” ennen ohittamishetkeä. Väärää infoa voi antaa esimerkiksi oikeanlaisilla ja -aikaisilla vartalon liikkeillä, käsillä, silmillä, pallolla. Oikeat valinnat oikealla hetkellä ovat elintärkeitä onnistumisessa. Ja jotta osaa tehdä oikeita valintoja, on tunnettava ja sisäistettävä vaihtoehdot. Silloin voidaan päästä lähelle automaatiotasoa.

”Olemme opettaneet, millaisin erilaisin keinoin Banza voi antaa puolustajalle ”väärää informaatiota” ennen ohittamishetkeä.

Kolmas teoriatuntiemme asia on ollut ennen kaikkea mentaalinen. Olemme puhuneet, että Enochin pitää olla rohkeampi 1 vs. 1 -tilanteissa, eikä pelätä pallon menettämistä. Harhautustilanteiden onnistumisprosentti nousee paitsi teknis-taktisen laadun kasvaessa myös oikean asenteen myötä. Olemme siis ohjanneet häntä haastamaan vastustajaa useammin, aina kun tilaa on riittävästi, sillä hänellä on kyky saada vastustajan puolustus epätasapainoon ja luoda maalintekotilanteita.

Treenikentällä keskityspalloja

Kenttäopetuksessa olemme keskittyneet keskityksiin, kuljettamiseen, ohittamiseen ja pallottomana liikkumiseen. Emme niinkään teknisiin suorituksiin, vaan erilaisiin ideoihin, esimerkiksi miten ja minne keskityksiä tulisi milloinkin suunnata. Olemme jakaneet mahdollisen keskitysalueen eri osiin. Alueet päätyrajan läheltä ja rangaistusalueen sisältä ovat vaarallisimpia. Näissä tapauksissa puolustajat pudottavat lähelle maalilinjaa ja keskikenttämiehet eivät ole välttämättä ehtineet tukea seuraavaa tyhjää tilaa, jolloin rangaistuspotkupiste on erinomainen kohde. Tällaisissa keskityksissä Enoch on parhaimmillaan.

”Olemme mielestämme onnistuneet kehittämään Enochin vahvuuksia entistä paremmiksi.”

Jos keskitysmahdollisuus tulee leveämmältä ja kauempaa päätyrajasta, korkeampi pallo on todennäköisesti paras ratkaisu, jotta hyökkääjä voi saada edun tilanteen voittamiseen. Sivurajan tuntumasta lähtevä aikainen keskitys pitäisi taas suunnata maalivahdin ja keskuspuolustajien väliin 16-rajan tuntumaan.

Mutta tärkein pointtimme oli katseen nostaminen puoleksi sekunniksi ennen keskitystä, harhauttamisen jälkeen, kun jalka on vapaana, jotta Enoch näkee, ketä boksissa on ja missä. Sen jälkeen hän osaa paremmin hienosäätää ratkaisuvaihtoehtonsa.

Kokemuksia yhteistyöstä

Olemme mielestämme onnistuneet kehittämään Enochin vahvuuksia entistä paremmiksi. Samaa asiaa pitää tietenkin kysyä myös yhteistyön muilta osapuolilta, eli seuralta ja pelaajalta.

Erkki Valla, HJK ry:n valmennuspäällikkö:

”Kun Ekkono-yhteistyö viime keväänä alkoi, Banza pelasi Ykkösessä ja syksyllä jo Veikkausliigassa. Kehittyminen on kokonaisuus, jossa jokapäiväinen, laadukas arki oman joukkueen valmentajien kanssa ratkaisee, mutta Ekkonolla on ollut oma tärkeä palasensa kehityksessä. Kehittymisen kanssa pitää olla kärsivällinen, ei mitään tapahdu hetkessä. Ekkonon avulla Banza on oppinut paremmin tunnistamaan, mitä asioita hänen pelipaikallaan pitäisi tehdä.”

Mika Lehkosuo, HJK:n edustusjoukkueen päävalmentaja:

”Banza on hyvin selkeä laituripelaaja, jolla on selkeät vahvuudet 1 vs. 1 -pelaamisessa. Rytminvaihtokyky on kovaa tasoa. Toivottavasti Banza pystyy tulevaisuudessa monipuolistamaan pelaamistaan ja pelaamaan oikean laidan lisäksi myös vasemmalla ja ohittamaan vastustajan myös vasemman kautta. Kehitystä on jo tapahtunut viime syksystä, ja hän käyttää vasenta jalkaansa jo paremmin.”

Enoch Banza:

”Olen tykännyt Ekkono-valmennuksesta, koska se on keskittynyt yksilöllisesti minuun, tekemään minusta parempaa pelaajaa. Olen mielestäni kehittynyt 1 vs. 1 -pelaamisessa ja pelaamiseni on monipuolistunut. Mutta työ on kesken. Haluan mennä eteenpäin, pelata ulkomailla isoja pelejä. Teen joka päivä duunia sen eteen, että onnistuisin.”

Pol Deulonder
Ekkono Method educator

HJK ry käyttää valmentaja- ja pelaajakehityksessään Sami Hyypiä Akatemian (SHA) apua. SHA:n ja HJK:n Elite-tason yhteistyö alkoi huhtikuussa 2017. Seura uskoo Ekkono-metodin lisäarvoon, ja seura on ilmaissut halunsa tiivistää yhteistyötä tulevaisuudessa entisestään.

FBA ja MAAJOUKKUETIE

Eerikkilässä toimiva Floorball Academy (FBA) ja Suomen Salibandyliitto tekevät tiivistä yhteistyötä. FBA on toiminut Eerikkilässä vuodesta Liiton MAAJOUKKUETIE-pelaajakehitysjärjestelmä aloitti toimintansa vuoden 2017 alusta. Tärkein tavoite on kehittää suomalaisia salibandyseuroja ja niiden valmennusta. Tarkoitus on nousta maailman parhaaksi salibandymaaksi.

Eerikkilässä toimiva Floorball Academy (FBA) aloitti toimintansa syksyllä 2015. Keväällä 2015 käynnistettiin avoin haku FBA:n yhteistyöseuratoimintaan (FBA Pro). Avoimen haun kautta yhteistyöseuratoimintaan valittiin kahden vuoden määräajaksi 10 poikaseuraa ja neljä tyttöseuraa.

Ensimmäisenä toimintavuotena toiminta koski 2002- ja 2003-syntyneitä poikia sekä 2001- ja 2002-syntyneitä tyttöjä. Toisena vuonna mukaan tulivat 2004-syntyneet pojat ja 2003-syntyneet tytöt. Kaiken kaikkiaan toiminnassa oli ensimmäisellä toimintavuotena noin 350 pelaajaa, 50 valmentajaa ja 15 valmennuspäällikköä. Toisena toimintavuotena pelaajien määrä nousi noin 500:an ja valmentajien määrä noin 70:en.

Ensimmäisestä kaksivuotiskaudesta nousee esille ennen kaikkea kaksi asiaa. Eniten käytettiin aikaa seurojen valmennuspäälliköiden kanssa. Pääsimme luomaan raameja sille, mitä valmennuspäällikön työ seurassa on. Jatkossa valmennuspäälliköillä pitäisikin olla entistä enemmän aikaa seuran valmennuksen johtamiseen. Toinen asia on valmennuspäällikön ja valmentajien välinen yhteistyö. Valmentajille on haluttu luoda työkaluja entistä laadukkaampien harjoitteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Sitä kautta valmennuspäälliköidenkin valmentajan toiminnan arviointi voi olla täsmällisempää, kun tiedetään tarkasti, mitä osa-alueita valmentaja haluaa milloinkin pelaajissaan ja joukkueessaan kehittää.

Kohti maailman parasta pelaajakehitysmallia

Ensimmäisen kaksivuotiskauden jälkeen yhteistyö Salibandyliiton kanssa tiivistyi entisestään. Salibandyliiton Pelaajapolku uudistui Maajoukkuetieksi vuonna 2017. Maajoukkuetie toteutetaan FBA:n toimintaperiaatteiden mukaisesti. Pelaajakehityksen varmistamisen lisäksi keskeistä on seurojen valmentajien ja valmennuspäälliköiden osaamisen lisääminen.

Maajoukkuetie–FBA-toiminnan tavoite on kehittää suomalainen pelaajien kehittämisen malli maailman parhaaksi. Avainasiana uudistetussa pelaajakehitysjärjestelmässä on maajoukkue- ja Maajoukkuetie-valmentajien yhteistyö seuravalmennuksen ja valmennuspäälliköiden kanssa.

Pelaajakehityksen näkökulmasta Maajoukkuetie on kokonaisvaltainen polku lapsiurheiluvaiheesta aina A-maajoukkuetasolle asti. Maajoukkuetie-tapahtumat järjestetään Eerikkilässä – seurakäyntejä lukuun ottamatta.

Tiivistyneen yhteistyön myötä volyymit ovat nousseet. Meillä on 21 yhteistyöseuraa United-joukkueiden lisäksi. United-joukkueiden ansiosta valmennusjärjestelmässä on mukana kaikki tämän hetken potentiaalisimmat ikäluokan pelaajat.

Tavoitteena onkin ollut, että tämä on koko suomalaisen salibandyn yhteinen juttu. FBA-konsepti on integroitu Salibandyliiton pelaajakehitysjärjestelmään. Tämä on ollut erittäin tärkeä askel lajin kehitykselle. Saamme tietoa yksilöiden kehittymisestä ja joukkuepelaamisesta eri ikäluokista. Tämä antaa meille mahdollisuudet kehittää Salibandyliiton, seurojen ja Eerikkilän valmennuskeskuksen yhteistyöllä tarkempia suuntaviivoja lajin kehittämiseen tulevaisuudessa.

 

 

Yhteenveto

Suomen Salibandyliiton ja Eerikkilän Floorball Academyn yhteistyö on tiiviimpää kuin koskaan. FBA Pro -konsepti on kehittynyt FBA–Maajoukkuetie-pelaajakehitysjärjestelmäksi, jonka tavoitteena on kehittää suomalaisesta pelaajakehitysjärjestelmästä maailman paras. Olemme aikataulussa.

 

Miikka Lamu
Päällikkö, Floorball Acedemy

SHA eilen, tänään ja huomenna

Sami Hyypiä Akatemia (SHA) täyttää helmikuussa 7 vuotta. Paljon on ehtinyt tapahtua, ja kehitys- ja tutkimustyö jatkuu. Mitä on saatu aikaan, ja millaisia suunnitelmia SHA:lla on tulevaisuudelle?

Sami Hyypiä Akatemia on toiminut nyt lähes seitsemän vuotta. Paljon on ehtinyt tapahtua, mutta vielä tärkeämpää on se, mitä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa. Mielestämme toiminta on kehittynyt koko ajan, ja yhteistyöseuramme saavat tänä päivänä yhä hyödyllisempää tukea SHA:sta. Ja mikä tärkeintä, yhteistyöseuramme ovat tiiviisti mukana kehittämässä SHA-toimintaa yhä paremmaksi. SHA on olemassa suomalaista jalkapalloa ja suomalaisia seuroja varten.

”SHA:ssa on luotu sen tasoinen kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantakonsepti, että siitä ollaan kiinnostuneita myös ulkomailla.”

SHA:n ja koko Eerikkilän toiminta pohjautuu E. Way -toimintafilosofiaan, josta kirjoitimme jo tarkemmin ensimmäisessä blogikirjoituksessamme.

Meillä on olemassa toimintatapa, jossa kerätään faktoja ja faktat hyödynnetään nopeasti käytännössä. Toisaalta faktoista voidaan myös johtaa tutkimustyötä ja kehittämistoimintaa.  SHA–KIHUUKK-instituutti-yhteistyö on ollut erittäin onnistunutta, ja olemme tässä edelläkävijöitä Suomessa.

SHA:ssa on luotu sen tasoinen kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantakonsepti, että siitä ollaan kiinnostuneita myös ulkomailla. On syntynyt myös uudenlaista toimintakulttuuria. Asioita työstetään yhdessä.  Seurojen sisällä ja seurojen välillä tietoja vaihdetaan ja kehittämishaasteita ratkaistaan tietoisemmin yhdessä.

Ulkomaisista seuroista mukana on tänä vuonna ollut Vitesse Hollannista, Midtjylland Tanskasta, Hammarby Ruotsista, Brighton Englannista ja Shamrock Rovers Irlannista. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki: KV-joukkueetkin ovat kiinnostuneita datasta niin kuin suomalaiset, mutta oleellista on, että me näemme konkreettisesti pelin- ja pelaajien tason.

”Peliturnauksen hinnalla on voitu tarjota turnauksen lisäksi kehittymisen seurantakokonaisuus palautteineen sekä toimenpidesuosituksineen.”

Valmennukseen on tullut eri osa-alueiden pelivideoita, pelistatistiikkoja, testituloksia, itsearviointeja ja harjoittelutietoja eli faktoja on alettu käyttää tietoisemmin kehittämisen työvälineinä. Olemme synnyttäneet yhdessä seurojen kanssa kulttuuria, jossa toimintaa kehitetään faktoilla.  Faktoja käytetään pohjana valmennuspäälliköiden ja valmentajien täydennyskoulutus- ja työnohjausprosesseissa.

Valmennuksen ja pelaajakehityksen prosessia on syvennetty uudelle kaksivuotiskaudelle. Vuosikelloon sisältyy:

  • kehittymisenseuranta -tapahtumat x 2
  • valmentajien täydennyskoulutukset x 2
  • seurojen valmennuspäälliköiden täydennyskoulutukset x3
  • Skype-sparraukset x 6
  • seurakäynnit x2.

Peliturnauksen hinnalla on voitu tarjota turnauksen lisäksi kehittymisen seurantakokonaisuus palautteineen sekä toimenpidesuosituksineen. Kokonaiskonseptin synnyttäminen on ollut mahdollista opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien kehittämisrahojen turvin. Kerättyjen faktojen ja toteutetun yhteistoiminnan ansiosta tiedämme suomalaisen futiksen suurimmat haasteet. Me voimme ratkoa niitä yhdessä.

Suomalaisen jalkapallon haasteet tiedossa

Haasteita meillä suomalaisessa jalkapallossa kuten koko suomalaisessa urheilussa riittää. Jos liikkeelle lähdetään jalkapallon pelaamisen valmiuksista, niin ykkösasia on pelaajien kehittäminen kestävän kehityksen periaattein. Tämä edellyttää selkeämpiä valmennuslinjoja seuroissa sekä selkeämpää valmennuslinjan toteuttamista päivittäisessä arjessa lapsi- ja nuorisourheiluvaiheessa.

”Pelaajat pitää saada oppimaan pelaamisen teknis-taktiset perusvalmiudet jo lapsi- ja nuorisourheiluvaiheessa.”

SHA:n faktojen mukaan pelaajien tekniset ja fyysiset valmiudet ovat kehittyneet mutta saavatko parhaat pelaajat sopivan tasoisia haasteita ja kehittymisen ärsykkeitä kehittyäkseen omalta tasoltaan paremmaksi. Edelleen siis tilanne on se, että kaikki ovat kehittyneet, mutta välillä parhaiden pelaajien osalta heidän odotetaan ja oletetaan olevan hyviä, mutta heiltä ei välttämättä vaadita asioita suhteessa niihin, jotka eivät samalla tasolla ole. Tämä liittyy myös yksilöllisten erojen tunnistamiseen.

Yksi keskeinen haaste on myös juniorivalmentajien osaamisen taso. Pelaajat pitää saada oppimaan pelaamisen teknis-taktiset perusvalmiudet jo lapsi- ja nuorisourheiluvaiheessa. Tässä asiassa ei pidä kuitenkaan moittia oto-valmentajiamme, jotka tekevät innokkaasti päivittäin valmennustyötä. Me, jotka vastaamme valmentajakoulutuksesta, voimme katsoa peliin, eli meidän pitää luoda näille innokkaille oto-valmentajille edelleen vaikuttavampaa valmentajakoulusta ja täydennyskoulutusprosesseja osaamisen lisäämiseksi.

Ekkono-metodi vakuuttaa

Havaittuihin kehittämishaasteisiin on reagoitu.  SHA on tehnyt espanjalaisen Soccer Services Barcelonan (SSB) kanssa yhteistyötä jo vuosia. Heidän Ekkono-metodinsa on tuotu mukaan SHA-toimintaan. Ekkonon vastaanotto on ollut erinomainen. Se on haastava mutta kattava metodologia, joka opettaa pelaajia ymmärtämään peliä paremmin ja valmentajan opettamaan pelaajaa oppimaan.

”Ekkono-metodi on tuonut meille loogisempaa ajattelua ja suunnittelua seurojen valmennuslinjan kehittämiseen.”

Ekkono-yhteistyö koskee valmennuspäälliköiden täydennyskoulutusta, valmentajien täydennyskoulutusta ja myös SHA:n seurakäyntejä.  Olemme siis hankkineet ulkomailta osaajat siihen, missä suomalainen jalkapallon valmennuskulttuuri ei välttämättä ole vahvimmillaan.

Ekkono-metodi on tuonut meille loogisempaa ajattelua ja suunnittelua seurojen valmennuslinjan kehittämiseen. Kolmen vuoden matka on ollut haasteellinen, koska he ovat laittaneet myös meidät itsemme ajattelemaan ja työstämään asioita. Tämä matka on ollut tärkeä, koska nyt huomaamme, että oppimista on tapahtunut.

SHA-toiminnassa tukena toimiva sähköinen kehittämisympäristö MyEWay on otettu kattavasti käyttöön. MyEWay on seurojen, joukkueiden, valmennuspäälliköiden, valmentajien ja pelaajien älykäs renki. Se on apuväline kokonaisvaltaisen kehittymisen tukemiseen. MyEWayssa yhdistyy kolme valmennuksen keskeistä kokonaisuutta: tietokantasovellus, videovalmennusjärjestelmä ja oppimisympäristö. MyEWaysta voit lukea tarkemmin edellisestä blogikirjoituksestamme.

Yhteenveto

Sami Hyypiä Akatemia jatkaa työtään suomalaisen jalkapalloilun kehittämiseksi. Kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantakonseptin mukainen työ jatkuu. Koko toimintaa ohjaa E. Way -toimintafilosofia. Uskomme olevamme oikealla tiellä, vaikka jatkuva laaduntarkkailu ja kehitystyö ovatkin olennainen osa matkaa.

Lue lisää SHA:sta >>

 

Tero Koskela, SHA:n päällikkö

Hans Lahti, SHA:n valmentaja ja kouluttaja

 

 

MyEWay – älykäs renki kokonaisvaltaisen kehittymisen tukemiseen

Seuralla on tyypillisesti valmennuslinja, mutta toteutuuko se käytännön arjessa, ovatko valmentajat sitoutuneet linjan mukaiseen toimintaan ja saavatko pelaajat pitkänteistä ja loogista valmennusta vuodesta toiseen? Joukkueen valmentaja vaihtuu. Jatkaako uusi valmentaja siitä mihin jäätiin, vai aloitetaanko valmennusprosessi uuden valmentajan johdolla alusta? Katoavatko joukkueen harjoitushistoria ja pelaajien kehittymisen seuranta -tiedot valmentajan mukana vai jäävätkö ne seuraan? MyEWay auttaa.

Yksittäisiä suomalaisia pelaajia nousee huipputasolle monessa eri lajissa. Tiedämmekö miksi joku nousee ja joku ei? Mitä huipulle noussut pelaaja on tehnyt enemmän tai paremmin uran eri vaiheissa? Perustuuko tieto faktaan vai mutuun? Paljon kysymyksiä, nyt myös vastauksia.

Edellä mainittuihin haasteisiin vastaamiseksi Eerikkilä valmennuskeskus on kehittänyt sähköisen kehittymisympäristö MyEWayn, jossa yhdistyy kolme valmennuksessa keskeistä kokonaisuutta:

  1. tietokantasovellus
  2. videovalmennusjärjestelmä
  3. oppimisympäristö.

Seurojen tarve edellä

MyEWayn kehittämisprosessissa on alusta asti ollut aktiivisesti mukana jalkapallo- ja salibandyseurojen valmennuspäälliköitä ja valmentajia, ja sitä myös edelleen kehitetään seurojen tarpeesta johdettuna.

”Tietojen keskittäminen mahdollistaa pitkäjänteisen ja säännöllisen tutkimustoiminnan tekemisen kokonaisvaltaisen valmennuksen eri osa-alueilla.”

Tavoitteena on kehittää MyEWayta tukemaan yhä paremmin sitä arvokasta työtä, jota pelaajat, valmentajat ja valmennuspäälliköt tekevät omissa seuraympäristöissään päivittäisvalmennuksessa. Kehittämisen lähtökohtana on ollut yhtäältä seuran tai liiton valmennusjärjestelmän toisaalta yksilön kokonaisvaltaisen kehittymisen tukeminen sekä tiedolla johtaminen.

Tietojen keskittäminen on merkittävä asia myös suomalaisen jalkapallon ja salibandyn tutkimustoiminnan kannalta. Se mahdollistaa pitkäjänteisen ja säännöllisen tutkimustoiminnan tekemisen kokonaisvaltaisen valmennuksen eri osa-alueilla. Se mahdollistaa myös suomalaisten huippupelaajien kehittymiseen ja menestymiseen liittyvien asioiden tutkimisen perustuen toteutuneeseen faktaan – muistelun sijaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että verrataan myöhemmin menestyneiden pelaajien kehittymis- ja harjoitteluhistoriaa muihin saman ikäisiin pelaajiin, jotka eivät ole menestyneet niin hyvin.

Kohti pitkäjänteisempää ja loogisempaa pelaajien kehittämistä

Joukkuepalloilussa valmennuspäällikkö tai vastaava vastaa seuran urheilullisesta toiminnasta ja valmennuslinjasta. MyEWayssa on työkalu, jolla valmennuspäällikkö voi luoda ympäristöön seuran valmennuslinjan sisältäen ikäluokkakohtaiset tavoitteet ja painopisteet kokonaisvaltaisen valmennuksen eri osa-alueille. Valmennuslinjaa täydentää seuran harjoitepankki, johon valmennuspäällikön johdolla voidaan luoda seurassa käytettävät avainharjoitteet.

”Yksittäisen pelaajan on mahdollista saada pitkäjänteistä ja loogista valmennusta lapsesta aikuiseksi riippumatta uran aikana vaihtuvista valmentajista.”

Valmennuslinjan ja harjoitepankin tavoitteena on ohjata seuran eri joukkueiden toimintaa seuran linjan ja tavoitteiden mukaiseksi. Tämän kautta yksittäisen pelaajan on mahdollista saada pitkäjänteistä ja loogista valmennusta lapsesta aikuiseksi riippumatta uran aikana vaihtuvista valmentajista. Tämä mahdollistaa myös seuran identiteetin rakentumisen tukemisen.

Peilaamalla seuran valmennuslinjaa toteutuneeseen harjoitteluun ja pelaajien kehittymiseen, voidaan arvioida, kuinka hyvin joukkueiden valmennusprosessit vastaavat seuran valmennuslinjaa ja toisaalta kuinka hyvin valmennuslinjan mukainen toiminta kehittää pelaajia.

MyEWay valmennuksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmänä

Mutu-tuntumasta faktapohjaiseen harjoittelun seurantaan

Seuravalmentajan tehtävänä on toteuttaa valmennustaan johdettuna seuran valmennuslinjasta. Valmentaja määrittää yhdessä valmennuspäällikön kanssa joukkue- ja pelaajakohtaiset tavoitteet jakso- ja vuositasolle sekä suunnittelee vuoden aikaiset joukkuetapahtumat, kuten harjoitukset, pelit, leirit, testit ja turnaukset. Nämä tavoitteet ja tapahtumat valmentaja voi lisätä joukkueen kalenteriin MyEWayssa.

Suunnitellakseen tarkemmin yksittäisen harjoituksen sisältöä ja toisaalta päästäkseen kiinni toteutuneeseen harjoitteluun, valmentaja luo harjoitukseen konkreettiset harjoitteet. Harjoitteet voi valmentaja luoda itse tai vaihtoehtoisesti poimia seuran harjoitepankista.

Harjoitteisiin tallennetaan muun muassa seuraavia tietoja:

  1. tavoitteet
  2. tyyppi ja rakenne
  3. kesto
  4. säännöt
  5. kysymykset
  6. pelaajamäärät
  7. kentän koko
  8. pisteiden laskutavat
  9. pelinomaisuus
  10. tila-aikavaatimukset
  11. fyysinen rasitus.

Lisäksi harjoitteisiin voidaan lisätä kuvia ja/tai videoita, jolloin luotua harjoitusta voidaan käyttää kännykän tai tabletin avulla kätevästi valmentajan muistilappuna harjoituksen aikana. Se on katsottavissa myös muille valmennustiimin jäsenille ja pelaajille jo ennen harjoitusta.

Tallennettujen harjoitteiden tietojen kautta päästään vertailemaan toteutunutta harjoittelua suunniteltuun ja seuran valmennuslinjaan. Tämän seurauksena mennyttä harjoitusjaksoa voidaan arvioida sen perusteella, mitä harjoituksissa on oikeasti tehty. Laskenta perustuu edellä mainittuihin harjoitteisiin tallennettuihin tietoihin, joista tehdään automaattisia yhteenvetoja.

Esimerkiksi tavoitteiden laskennan kautta voidaan katsoa, paljonko tietyllä ajanjaksolla on käytetty aikaa vaikkapa hyökkäyksen tuen tai nopeuden harjoittelemiseen. Joukkueharjoituksista kerättävää tietoa tukevat pelaajien joukkueharjoituksiin lisäämät koetut rasitus- ja ”fiilis”-tiedot. Näiden tietojen kautta valmentaja saa käsityksen siitä, miten pelaajat ovat harjoitukset kokeneet, sekä fyysisesti että henkisesti.

Yksittäisen pelaajan kokonaisharjoitteluun ja -kuormitukseen päästään kiinni, kun pelaaja lisää MyEWayhin omalla ajalla tapahtuvan harjoittelun ja muiden lajien harjoitukset ja kilpailut. Nämä tiedot pelaaja voi lisätä järjestelmään kätevästi ja nopeasti kännykällä. Kokonaisuutta tukemassa on loukkaantumisista, unesta ja ravinnosta pelaajilta kerättävät tiedot.

Tunteetonta seurantaa pelaajien kokonaisvaltaisesta kehittymisestä

MyEWayssa kehittymistä voidaan seurata seuran, joukkueen tai yksittäisen pelaajan näkökulmasta. Kokonaisvaltainen kehittymisen seuranta pitää sisällään pelaamisen perusvalmiuksien eli teknis-taktisten, fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien testejä, kontrolleja ja itsearviointeja sekä pelin analysointia videokuvan ja pelianalyysien kautta.

Valmennuspäällikkö on kiinnostunut koko seuran eri ikäluokkien kehittymisestä ja siitä, meneekö seuran toiminta kokonaisuudessaan eteenpäin. Seuran toiminnan kehittymisestä kertoo muun muassa se, että seuran nuoremmat ikäluokat, esimerkiksi vuonna 2003 syntyneet, ovat vanhempia ikäluokkia, esimerkiksi 2001-syntyneitä parempia saman ikäisinä, vaikkapa 12-vuotiaina.  Nämä tiedot seuran valmennuspäällikkö saa kaikkien valmennuksen osa-alueiden osalta muutamaa nappia painamalla.

Valmentajan näkökulmasta tärkeää on oman joukkueen ja oman joukkueen yksilöiden kehittyminen. Joukkueen tason kehittymisestä kertoo joukkueen 11 parhaan keskiarvon kehittyminen ja ikäluokkakohtaisilla tavoitetasolla olevien pelaajien määrän lisääntyminen. Merkittävää lisäarvoa sekä valmennuspäälliköiden että valmentajien näkökulmasta antaa muiden seurojen joukkueiden testitulosten ja itsearviointien keskiarvovertailu.  Yhteistyöseurojen valmennuspäälliköt ja valmentajat voivat vertailla omien joukkueidensa tasoa valmennuksen eri osa-alueilla muihin SHA/FBA-joukkueisiin ja myös tapahtumissa mukana olleisiin ulkomaisiin seurajoukkueisiin.

Pelaaja on luonnollisesti kiinnostunut etenkin omasta tasostaan ja kehittymisestään. MyEWayssa pelaaja voi verrata omaa tasoaan ja kehittymistään oman joukkueen keskiarvotietoihin sekä oman ikäluokan tavoitetasoihin. Tavoitetasojen kautta pelaajalle hahmottuu konkreettisesti, mitkä ovat hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja toisaalta se, missä on kehitettävää suhteessa muihin samanikäisiin pelaajiin. Näitä tietoja voidaan käyttää pelaajan ja valmentajan välisissä kehityskeskusteluissa.

Syvällisempää pelin oppimista pelivideoiden ja pelianalyysien kautta

Pelin oppimisen tehostamiseksi ja arvioimiseksi MyEWayhin ladataan joukkueen pelejä, joista voidaan tehdä joko joukkue- tai pelaajakohtaisia videoklippejä. Videoklipit voidaan jakaa yhdelle tai useammalle pelaajalle ja niistä voidaan keskustella. Joukkuekohtaisia videoklippejä hyödynnetään joukkueelle pidettävissä videopalavereissa ja henkilökohtaisia kehityskeskustelujen tukena.

”Pelivideoita tukemassa ovat pelianalyysit, joiden kautta saadaan numeraalista tietoa pelin tapahtumista sekä yksilö- että joukkuetasolla.”

Tallennetut videot ja klipit antavat pelaajalle mahdollisuuden katsoa omia ja muiden pelisuorituksia myös omalla ajalla sekä analysoida ja oppia niistä. Valmentajan pienellä ohjauksella tämä voi viedä pelin oppimisen uudelle tasolle.

Pelivideoita tukemassa ovat pelianalyysit, joiden kautta saadaan numeraalista tietoa pelin tapahtumista sekä yksilö- että joukkuetasolla. Pelianalyysit toteutetaan erillisellä pelianalyysiohjelmalla ja siitä saatavat raportit ja klipit tallennetaan MyEWayhin. Pelianalyysi kertoo tuloksen lisäksi tarkasti siitä, miten joukkue ja yksilö ovat pelanneet ja onnistuneet pelin eri tilanteissa. Yhdistämällä pelistä saatu videokuva ja numerodata päästään kiinni sekä yksilön pelipaikkakohtaisiin että joukkueen yhteenpelaamiseen liittyviin vahvuuksiin ja kehityskohteisiin.

Yhteenveto

MyEWay on seurojen, joukkueiden, valmennuspäälliköiden, valmentajien ja pelaajien älykäs renki. Se on apuväline kokonaisvaltaisen kehittymisen tukemiseen. MyEWayssa yhdistyy kolme valmennuksen keskeistä kokonaisuutta: tietokantasovellus, videovalmennusjärjestelmä ja oppimisympäristö.

Lue lisää valmennuskeskuksesta >>

Hannele Forsman, Eerikkilän valmennuskeskuksen kehityspäällikkö